Ikääntyvien kotikuntoutuksen vaikuttavuus ja kuntoutujien kokemukset
Ruoti, Marja (2014)
Ruoti, Marja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110615319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110615319
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ikääntyvien kotikuntoutuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen avulla pyrittiin lisäksi selvittämään kuntoutujien omakohtaisia kokemuksia kotikuntoutusprosessista ja sen vaikutuksista omaan toimintakykyyn. Kuntoutujilta pyydettiin myös palautetta kotikuntoutuksen kehittämiseksi.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan 73–87-vuotiasta, heikkokuntoista, kotona asuvaa haminalaista ikääntynyttä. Tutkimukseen osallistuvilla ei ollut merkittävää muistisairautta. Kotikuntoutusjakso sisälsi kuntoutujasta riippuen 5–15 kuntoutuskertaa, käyntien ollessa yhdestä kahteen kertaan viikossa. Tutkimusaineisto kerättiin kesäkuun ja marraskuun välisenä aikana 2013. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kotikuntoutuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin fysioterapeutin teettämien toimintakykytestien avulla. Vertailuun valikoitui tuolilta ylösnousu-testi ja TUG-testi (Timed Up and Go). Kokemuksellisuutta kartoitettiin haastattelumenetelmällä, jossa käytettiin sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että lyhyelläkin kotikuntoutusjaksolla on myönteisiä vaikutuksia toimintakykyään menettäneiden ja hauraiden ikääntyneiden liikuntakykyyn. Suurimmalla osalla testeihin osallistuneista havaittiin lihasvoimassa (tuolilta ylösnousutesti), kävelynopeudessa, toiminnallisessa suoriutumisessa ja tasapainossa (TUG-testi) kohenemista. Vaikka tutkimukseen osallistuvien ryhmä oli hyvin pieni, tutkimus oli samansuuntainen aikaisempien tutkimusten kanssa. On todettu, että hitaasti toimintakykyään menettäneillä lyhyt kuntoutusjakso voi kohentaa liikuntakykyä ja äkillisesti toimintakykyään menettäneiden kuntoutuminen voi olla nopeaa. Kuntoutujien kokemukset kotikuntoutusjaksosta olivat pääosin positiivisia. Kaikilla osallistujilla oli toiveena omatoiminen liikkuminen ulkona kuntoutusjakson jälkeen. Kuntoutusjakso koettiin mielekkäänä ja hyödyllisenä, vaikka itse asetettuihin tavoitteisiin ei yleisesti päästy. Kehitysehdotuksissa tuli esille toive tehokkaammista harjoitteista ja kuntoutuskertojen lisäämisestä.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan 73–87-vuotiasta, heikkokuntoista, kotona asuvaa haminalaista ikääntynyttä. Tutkimukseen osallistuvilla ei ollut merkittävää muistisairautta. Kotikuntoutusjakso sisälsi kuntoutujasta riippuen 5–15 kuntoutuskertaa, käyntien ollessa yhdestä kahteen kertaan viikossa. Tutkimusaineisto kerättiin kesäkuun ja marraskuun välisenä aikana 2013. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kotikuntoutuksen vaikuttavuutta tarkasteltiin fysioterapeutin teettämien toimintakykytestien avulla. Vertailuun valikoitui tuolilta ylösnousu-testi ja TUG-testi (Timed Up and Go). Kokemuksellisuutta kartoitettiin haastattelumenetelmällä, jossa käytettiin sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että lyhyelläkin kotikuntoutusjaksolla on myönteisiä vaikutuksia toimintakykyään menettäneiden ja hauraiden ikääntyneiden liikuntakykyyn. Suurimmalla osalla testeihin osallistuneista havaittiin lihasvoimassa (tuolilta ylösnousutesti), kävelynopeudessa, toiminnallisessa suoriutumisessa ja tasapainossa (TUG-testi) kohenemista. Vaikka tutkimukseen osallistuvien ryhmä oli hyvin pieni, tutkimus oli samansuuntainen aikaisempien tutkimusten kanssa. On todettu, että hitaasti toimintakykyään menettäneillä lyhyt kuntoutusjakso voi kohentaa liikuntakykyä ja äkillisesti toimintakykyään menettäneiden kuntoutuminen voi olla nopeaa. Kuntoutujien kokemukset kotikuntoutusjaksosta olivat pääosin positiivisia. Kaikilla osallistujilla oli toiveena omatoiminen liikkuminen ulkona kuntoutusjakson jälkeen. Kuntoutusjakso koettiin mielekkäänä ja hyödyllisenä, vaikka itse asetettuihin tavoitteisiin ei yleisesti päästy. Kehitysehdotuksissa tuli esille toive tehokkaammista harjoitteista ja kuntoutuskertojen lisäämisestä.