"Nollatoleranssi, ei ole turvallista rajaa." : Sikiön alkoholioireyhtymän ennaltaehkäisy ja vaurioiden ja vaikutusten minimointi
Kostiainen, Jenni (2014)
Kostiainen, Jenni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111115435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111115435
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön teemana ovat raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutukset sikiöön ja näiden vaikutusten ennaltaehkäisevät ja vaurioita ja vaikutuksia minimoivat toimet. Sikiön alkoholioireyhtymä aiheutuu, kun raskaana oleva käyttää alkoholia raskausaikana. Oireyhtymä ilmenee erilaisina häiriöinä fyysisessä kehityksessä, kognitiivisessa suoriutumiskyvyssä, sopeutumisessa, käyttäytymisessä sekä tunne-elämässä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisjoukon kokemuksia sikiön alkoholioireyhtymän preventiotyöstä. Tutkimus on toteutettu vuoden 2014 aikana. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään alkoholinkäyttöä Suomessa, naisten keskuudessa ja raskausaikana, sikiön alkoholioireyhtymää ilmiönä sekä primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiota. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta kasvokkaisesta tai kirjallisesta haastattelusta. Osallistujajoukossa oli äitiys- ja lastenneuvolan ammattilaisia, kätilöitä, sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijöitä sekä ohjaajia ensikodista sekä Päiväperhosta.
Johtopäätöksinä tutkimuksen tuloksista on, että tiedottamis- ja asennemuutostyöt ovat suuressa osassa ennaltaehkäisyä, ja niitä pitäisi tehostaa. Tietoisuutta alkoholin vaurioittavuudesta on, mutta alkoholin realistista vaurioittavuutta ei tiedosteta. Alkoholinkäyttöön puuttuminen on tärkeä osa preventiota, ja rutiinien ja asiantuntemuksen vuoksi alkoholinkäyttöön on helppo puuttua, ja tietoa otetaan vastaan pääosin hyvin. Päihdehuollon palveluja on tarjolla tarpeen mukaan, mutta kaikki eivät suostu niitä käyttämään. Pakkohoitoajatusta kannatetaan positiivisena, mutta vasta viimeisimpänä vaihtoehtona. Lapsen syntymän jälkeinen kotiin vietävä perhetyö ja lapsen kuntoutus ovat tehokkaita, mutta turvallista ympäristöä pidetään ensisijaisina. Joskus lapsi on sijoitettava biologisen kodin ulkopuolelle. Tiedottamisessa ja palvelujärjestelmässä koettiin olevan vielä kehittämisen varaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisjoukon kokemuksia sikiön alkoholioireyhtymän preventiotyöstä. Tutkimus on toteutettu vuoden 2014 aikana. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään alkoholinkäyttöä Suomessa, naisten keskuudessa ja raskausaikana, sikiön alkoholioireyhtymää ilmiönä sekä primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiota. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta kasvokkaisesta tai kirjallisesta haastattelusta. Osallistujajoukossa oli äitiys- ja lastenneuvolan ammattilaisia, kätilöitä, sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijöitä sekä ohjaajia ensikodista sekä Päiväperhosta.
Johtopäätöksinä tutkimuksen tuloksista on, että tiedottamis- ja asennemuutostyöt ovat suuressa osassa ennaltaehkäisyä, ja niitä pitäisi tehostaa. Tietoisuutta alkoholin vaurioittavuudesta on, mutta alkoholin realistista vaurioittavuutta ei tiedosteta. Alkoholinkäyttöön puuttuminen on tärkeä osa preventiota, ja rutiinien ja asiantuntemuksen vuoksi alkoholinkäyttöön on helppo puuttua, ja tietoa otetaan vastaan pääosin hyvin. Päihdehuollon palveluja on tarjolla tarpeen mukaan, mutta kaikki eivät suostu niitä käyttämään. Pakkohoitoajatusta kannatetaan positiivisena, mutta vasta viimeisimpänä vaihtoehtona. Lapsen syntymän jälkeinen kotiin vietävä perhetyö ja lapsen kuntoutus ovat tehokkaita, mutta turvallista ympäristöä pidetään ensisijaisina. Joskus lapsi on sijoitettava biologisen kodin ulkopuolelle. Tiedottamisessa ja palvelujärjestelmässä koettiin olevan vielä kehittämisen varaa.