Kevätkorjattu kuituhamppu hevoskuivikkeena ja biokaasun raaka-aineena
Juvonen, Nina (2014)
Juvonen, Nina
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215488
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin kevätkorjatun kuituhampun päistäreen hyötyjä verrattuna muihin perinteisiin hevoskuivikkeisiin. Tutkimuksessa vertailtiin turve-, hamppu-, olkipellettikuivikkeiden menekkiä, käyttöominaisuuksia ja ammoniakin sitomiskykyä. Koe tehtiin kuudella koekarsinalla kahden kuukauden aikana.
Kuivikekoe oli odotetun mukainen, sillä hamppupäistärettä kului 2,6 kertaa ja olkipellettiä 1,5 kertaa pienempi määrä kuin turvetta. Kuivikelantaa muodostui vähiten hamppukuivikkeella ja eniten turpeella. Turve sitoi odotetusti parhaiten ammoniakkia ja olkipelletti huonoiten. Käyttökokemuksiltaan olkipelletti ja hamppu osoittautuivat parhaimmiksi, sillä niiden käyttö oli helppoa ja hevoset kestivät näissä karsinoissa puhtaina.
Hamppupäistäreestä ja olkipelletistä selvitettiin myös niiden kaasuntuottopotentiaali. Tämä koe tehtiin Itä-Suomen yliopiston neljällä koereaktorilla. Syötteenä kahdessa reaktorissa käytettiin hamppupäistärelannan ja veden seosta ja kahdessa muussa käytettiin olkipellettilannan ja veden seosta.
Mädätyskokeessa hamppupäistäre tuotti metaania hiukan olkipellettiä huonommin. Hamppukuivikelannan metaanintuotoksi tuoretonnia kohti saatiin keskimäärin 41,1 m3CH4/t ja olkipelletilannalle 53,2 m3CH4/t. Koe ei aivan onnistunut halutulla tavalla, sillä prosessin pH oli happaman puolella, minkä seurauksena olosuhteet kaasun muodostumiselle eivät olleet optimaaliset. Tästä huolimatta kokeen tulokset vastaavat aikaisempia tutkimuksista saatuja hevosen kuivikelannan metaanintuottopotentiaaleja.
Kuivikekoe oli odotetun mukainen, sillä hamppupäistärettä kului 2,6 kertaa ja olkipellettiä 1,5 kertaa pienempi määrä kuin turvetta. Kuivikelantaa muodostui vähiten hamppukuivikkeella ja eniten turpeella. Turve sitoi odotetusti parhaiten ammoniakkia ja olkipelletti huonoiten. Käyttökokemuksiltaan olkipelletti ja hamppu osoittautuivat parhaimmiksi, sillä niiden käyttö oli helppoa ja hevoset kestivät näissä karsinoissa puhtaina.
Hamppupäistäreestä ja olkipelletistä selvitettiin myös niiden kaasuntuottopotentiaali. Tämä koe tehtiin Itä-Suomen yliopiston neljällä koereaktorilla. Syötteenä kahdessa reaktorissa käytettiin hamppupäistärelannan ja veden seosta ja kahdessa muussa käytettiin olkipellettilannan ja veden seosta.
Mädätyskokeessa hamppupäistäre tuotti metaania hiukan olkipellettiä huonommin. Hamppukuivikelannan metaanintuotoksi tuoretonnia kohti saatiin keskimäärin 41,1 m3CH4/t ja olkipelletilannalle 53,2 m3CH4/t. Koe ei aivan onnistunut halutulla tavalla, sillä prosessin pH oli happaman puolella, minkä seurauksena olosuhteet kaasun muodostumiselle eivät olleet optimaaliset. Tästä huolimatta kokeen tulokset vastaavat aikaisempia tutkimuksista saatuja hevosen kuivikelannan metaanintuottopotentiaaleja.