Tuloksellinen perehdyttäminen : Perehdytystyökalu ulkoiselle henkilöstöresurssille
Pursiainen, Sanni (2014)
Pursiainen, Sanni
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215527
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on ulkoisen resurssin kautta rekrytoitujen tutkimushaastattelijoiden työhön perehdyttämisen kehittäminen laadullisesta ja resursseja säästävästä näkökulmasta.
Tämä työ on toiminnallinen opinnäyte ja se on toteutettu tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Opinnäyteyön toimeksiantajana toimii tutkimusyritys, joka toteuttaa erityyppisiä tutkimuksia asiakkailleen. Jotkin näistä tutkimuksista toteutetaan kasvokkain tehtävillä haastatteluilla, ja näitä haastatteluita tehdään ympäri Suomea. Näiden tutkimusten toteuttamiseksi yritys rekrytoi tutkimushaastattelijoita projektikohtaisesti valtakunnallisesti toimivat vuokratyövoimaa välittävän rekrytointiyrityksen kautta. Tutkimusprojekteissa, jotka tuli toteuttaa kasvotusten tehtävillä haastatteluilla, ongelmaksi muodostui tutkimushaastattelijoiden perehdyttämisen laadukas toteutus, sillä perehdytys oli mahdotonta toteuttaa henkilökohtaisesti kasvotusten jokaisen rekrytoidun tutkimushaastattelijan kanssa. Muut ongelmat olivat tutkimusprojektin osapuolten viestinnän kehittäminen sekä tutkimusprojektin tehokkuus.
Työn laatija pääsi työharjoittelujaksollaan toukokuussa 2014 tutustumaan toimeksiantoprojektin lähtötilanteeseen, jolloin oli luotu perusrakenteet tutkimushaastattelijoiden perehdyttämiselle. Työn laatija pääsi toteuttamaan tutkimusprojektia hyödyntäen olemassa ollutta perehdytysmallia ja keräsi huomioita kaikilta tutkimusprojektissa mukana olleilta tahoilta. Laatija havainnoi ja analysoi myös itse mahdollisia kehityskohtia, joita prosessi sisälsi ja loi näiden havaintojen pohjalta sekä sopivaa lähteistöä hyväksi käyttäen uuden toimintamallin perehdytystä varten.
Opinnäytetyöprojektin tavoitteena oli saavuttaa tilanne, jossa laajamittaisia tutkimusprojekteja voitaisiin hallita yksinkertaisesti, tuloksellisesti laadukkaina ja pienillä resursseilla.
Projekti valmistui ja otettiin käyttöön ensimmäisen kerran elokuussa 2014, jonka aikana saatiin kerättyä lisää huomioita ja palautetta siitä, kuinka kehitystyö onnistui ja mitä asioita perehdytysprosessissa tulisi vielä huomioida. Näiden huomioiden pohjalta perehdytystyökalu koottiin valmiiksi toimintamalliksi, jota yritys pystyy hyödyntämään vastaavanlaisissa hankkeissa myös tulevaisuudessa.
Tämä työ on toiminnallinen opinnäyte ja se on toteutettu tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Opinnäyteyön toimeksiantajana toimii tutkimusyritys, joka toteuttaa erityyppisiä tutkimuksia asiakkailleen. Jotkin näistä tutkimuksista toteutetaan kasvokkain tehtävillä haastatteluilla, ja näitä haastatteluita tehdään ympäri Suomea. Näiden tutkimusten toteuttamiseksi yritys rekrytoi tutkimushaastattelijoita projektikohtaisesti valtakunnallisesti toimivat vuokratyövoimaa välittävän rekrytointiyrityksen kautta. Tutkimusprojekteissa, jotka tuli toteuttaa kasvotusten tehtävillä haastatteluilla, ongelmaksi muodostui tutkimushaastattelijoiden perehdyttämisen laadukas toteutus, sillä perehdytys oli mahdotonta toteuttaa henkilökohtaisesti kasvotusten jokaisen rekrytoidun tutkimushaastattelijan kanssa. Muut ongelmat olivat tutkimusprojektin osapuolten viestinnän kehittäminen sekä tutkimusprojektin tehokkuus.
Työn laatija pääsi työharjoittelujaksollaan toukokuussa 2014 tutustumaan toimeksiantoprojektin lähtötilanteeseen, jolloin oli luotu perusrakenteet tutkimushaastattelijoiden perehdyttämiselle. Työn laatija pääsi toteuttamaan tutkimusprojektia hyödyntäen olemassa ollutta perehdytysmallia ja keräsi huomioita kaikilta tutkimusprojektissa mukana olleilta tahoilta. Laatija havainnoi ja analysoi myös itse mahdollisia kehityskohtia, joita prosessi sisälsi ja loi näiden havaintojen pohjalta sekä sopivaa lähteistöä hyväksi käyttäen uuden toimintamallin perehdytystä varten.
Opinnäytetyöprojektin tavoitteena oli saavuttaa tilanne, jossa laajamittaisia tutkimusprojekteja voitaisiin hallita yksinkertaisesti, tuloksellisesti laadukkaina ja pienillä resursseilla.
Projekti valmistui ja otettiin käyttöön ensimmäisen kerran elokuussa 2014, jonka aikana saatiin kerättyä lisää huomioita ja palautetta siitä, kuinka kehitystyö onnistui ja mitä asioita perehdytysprosessissa tulisi vielä huomioida. Näiden huomioiden pohjalta perehdytystyökalu koottiin valmiiksi toimintamalliksi, jota yritys pystyy hyödyntämään vastaavanlaisissa hankkeissa myös tulevaisuudessa.