Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Istumasta seisomaan nousun vaikutus istumatyöntekijän terveyteen
Mäki-Kokkila, Terhi; Mäkinen, Ville (2014)
Mäki-Kokkila, Terhi
Mäkinen, Ville
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215523
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako säännöllinen puolen tunnin välein työpäivän aikana tehtävä istumasta seisomaan nousu istumatyöntekijän terveyteen. Terveyttä tarkasteltiin veriarvojen, verenpaineen ja subjektiivisen oman terveyden kokemuksen kautta. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää Tampereen ammattikorkeakoulun istumatyöntekijöiden terveyttä.
Interventiotutkimuksen kesto oli yhdeksän viikkoa, ja siihen sisältyi yksi kontrolliviikko. Tutkittavina oli 15:n Tampereen ammattikorkeakoulun naispuolisen istumatyöntekijän joukko, jonka keski-ikä oli 48,8. Verinäytteidenotto, verenpaineen mittaus ja subjektiivisen terveydentilan arviointilomakkeen täyttö tehtiin tutkimuksen alussa, puolivälissä ja lopussa. Veriarvoista tutkittiin kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit ja paastoplasman glukoosi, lisäksi tutkittavilta mitattiin verenpaine. Tutkittavien aktiivisuutta seurattiin aktiivisuustaulukolla koko tutkimuksen ajan.
Interventio-ohjeena oli ”Nouse istumasta seisomaan puolen tunnin välein työpäiväsi aikana.” Tutkittavat eivät noudattaneet ohjetta riittävässä määrin, jotta olisimme saaneet vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkittavien istumisen tauotuksessa ja määrässä ei tapahtunut muutoksia kontrolliviikkoon verrattuna. Interventio-ohjeen puutteellisella toteutuksella ei myöskään ollut vaikutusta tutkittavien kokemukseen terveydestään. Ensimmäisen ja kolmannen verinäytteenottokerran välillä kaikissa muissa muuttujissa paitsi paastoplasman glukoosissa tapahtui pientä laskua. Pientä laskua havaittiin myös verenpaineissa.
Tämän interventiotutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä, koska tutkittavat eivät noudattaneet interventio-ohjetta. Lisäksi tutkittavien arvojen muutokset olivat hyvin pieniä ja alttiita monille muutostekijöille. Interventiotutkimuksia aiheesta tarvitaan lisää. Suosittelemme pidempää tutkimusväliä, suurempaa ja heterogeenisempaa tutkimusjoukkoa sekä objektiivisia kiihtyvyysmittareita mittaamaan aktiivisuutta.
Interventiotutkimuksen kesto oli yhdeksän viikkoa, ja siihen sisältyi yksi kontrolliviikko. Tutkittavina oli 15:n Tampereen ammattikorkeakoulun naispuolisen istumatyöntekijän joukko, jonka keski-ikä oli 48,8. Verinäytteidenotto, verenpaineen mittaus ja subjektiivisen terveydentilan arviointilomakkeen täyttö tehtiin tutkimuksen alussa, puolivälissä ja lopussa. Veriarvoista tutkittiin kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit ja paastoplasman glukoosi, lisäksi tutkittavilta mitattiin verenpaine. Tutkittavien aktiivisuutta seurattiin aktiivisuustaulukolla koko tutkimuksen ajan.
Interventio-ohjeena oli ”Nouse istumasta seisomaan puolen tunnin välein työpäiväsi aikana.” Tutkittavat eivät noudattaneet ohjetta riittävässä määrin, jotta olisimme saaneet vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkittavien istumisen tauotuksessa ja määrässä ei tapahtunut muutoksia kontrolliviikkoon verrattuna. Interventio-ohjeen puutteellisella toteutuksella ei myöskään ollut vaikutusta tutkittavien kokemukseen terveydestään. Ensimmäisen ja kolmannen verinäytteenottokerran välillä kaikissa muissa muuttujissa paitsi paastoplasman glukoosissa tapahtui pientä laskua. Pientä laskua havaittiin myös verenpaineissa.
Tämän interventiotutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä, koska tutkittavat eivät noudattaneet interventio-ohjetta. Lisäksi tutkittavien arvojen muutokset olivat hyvin pieniä ja alttiita monille muutostekijöille. Interventiotutkimuksia aiheesta tarvitaan lisää. Suosittelemme pidempää tutkimusväliä, suurempaa ja heterogeenisempaa tutkimusjoukkoa sekä objektiivisia kiihtyvyysmittareita mittaamaan aktiivisuutta.