Kiireettömyyden tunnetta, aitoa kuulemista ja läsnäoloa : - Tie kotihoidon asiakkaan yksinäisyyden lievittämiseen?
Miettinen, Taru (2014)
Miettinen, Taru
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111315582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111315582
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaiden ja henkilöstön välisen kohtaamisen laadun merkitystä asiakkaan yksinäisyyskokemuksille. Tutkimustuloksien avulla tavoitteena on vaikuttaa kotihoidon asiakkaiden elämänlaatuun kiinnittämällä hoitotyöntekijöiden huomiota enemmän jokapäiväiseen kohtaamiseen.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräämiseksi käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimukseen osallistui kuusi ikääntynyttä Turun kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakasta, joista puolet miehiä ja puolet naisia. Lisäksi tutkimukseen osallistui 20 kaupungin kotihoidon hoitotyöntekijää. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan asiakkailla on tarve olla osa yhteiskuntaa ja hoitotyöntekijöiden elämää. Hoitotyöntekijöiden toivottiin olevan kuin kavereita; ei liian tuttavia muttei liian virallisiakaan. Hoitotyöntekijöiden kuuntelevalla ja kannustavalla asenteella nähtiin positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun. Pysähtyminen nähtiin ensisijaisen tärkeänä. Hoitosuhde piti sisällään kohtaamisen lisäksi myös muita elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Hoitotyöntekijöiltä toivottiin joskus enemmän kuin mitä he resursseiden puitteissa pystyvät tarjoamaan.
Hoitohenkilöstö epäili haastatteluissa asiakaskohtaamistensa pitkän aikavälin seurauksia. Koska kohtaaminen ei ole jatkuvaa, hetkellisten hyvien vaikutuksen pelättiin romahtavan. Hoitohenkilöstön piti tulkita yksinäisyys pienistä teoista ja eleistä. Kiire aiheutti sen, etteivät hoitotyöntekijät pystyneet toteuttamaan hoitoa kuten olisivat halunneet. Olennaisena pidettiin tunteiden näyttämisen mahdollisuutta sekä vanhusasiakkaan kohtaamista ihmisenä.
Hoitotyöntekijän kannustavalla kohtaamisella on merkitystä asiakkaan yksinäisyyskokemuksiiin. Tärkeämpänä yksinäisyyden lievittäjänä kohtaamisessa on pysähtymisen taito. Onnistunut kohtaaminen muodostuu pienistä asioista; asenteesta, annetusta tuesta, inhimillisyydestä, yksityisyyden rajan huomioimiseta sekä asioiden loppuun saattamisesta. Omahoitajuutta tulee kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräämiseksi käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimukseen osallistui kuusi ikääntynyttä Turun kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakasta, joista puolet miehiä ja puolet naisia. Lisäksi tutkimukseen osallistui 20 kaupungin kotihoidon hoitotyöntekijää. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan asiakkailla on tarve olla osa yhteiskuntaa ja hoitotyöntekijöiden elämää. Hoitotyöntekijöiden toivottiin olevan kuin kavereita; ei liian tuttavia muttei liian virallisiakaan. Hoitotyöntekijöiden kuuntelevalla ja kannustavalla asenteella nähtiin positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun. Pysähtyminen nähtiin ensisijaisen tärkeänä. Hoitosuhde piti sisällään kohtaamisen lisäksi myös muita elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Hoitotyöntekijöiltä toivottiin joskus enemmän kuin mitä he resursseiden puitteissa pystyvät tarjoamaan.
Hoitohenkilöstö epäili haastatteluissa asiakaskohtaamistensa pitkän aikavälin seurauksia. Koska kohtaaminen ei ole jatkuvaa, hetkellisten hyvien vaikutuksen pelättiin romahtavan. Hoitohenkilöstön piti tulkita yksinäisyys pienistä teoista ja eleistä. Kiire aiheutti sen, etteivät hoitotyöntekijät pystyneet toteuttamaan hoitoa kuten olisivat halunneet. Olennaisena pidettiin tunteiden näyttämisen mahdollisuutta sekä vanhusasiakkaan kohtaamista ihmisenä.
Hoitotyöntekijän kannustavalla kohtaamisella on merkitystä asiakkaan yksinäisyyskokemuksiiin. Tärkeämpänä yksinäisyyden lievittäjänä kohtaamisessa on pysähtymisen taito. Onnistunut kohtaaminen muodostuu pienistä asioista; asenteesta, annetusta tuesta, inhimillisyydestä, yksityisyyden rajan huomioimiseta sekä asioiden loppuun saattamisesta. Omahoitajuutta tulee kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi.