Kohti vastuuntuntoista aikuisuutta – Kokemuksia lastensuojelun jälkihuollosta
Kallio, Mari; Kunttu, Minna (2014)
Kallio, Mari
Kunttu, Minna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111315620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111315620
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kokemuksia lastensuojelun jälkihuollossa olleilta nuorilta ja pitkään jälkihuoltonuorten parissa työskennelleeltä työntekijältä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa jälkihuollon palveluiden merkityksestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote). Opinnäytetyöllä pyrittiin kartoittamaan merkityksellisimmiksi koettuja jälkihuollon tukitoimia ja tukitoimien riittävyyttä, miten nuorten mielipiteitä kuullaan jälkihuollon suunnittelussa ja sen aikana sekä miten lastensuojelun jälkihuollon palveluita voisi kehittää.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on laadullinen. Aineiston keräämistä varten menetelmäksi valittiin teemahaastattelu, joka on puolistrukturoitu haastattelumuoto. Kartoitusta varten haastateltiin lastensuojelun jälkihuollossa ollutta kahta täysi-ikäistä nuorta sekä yhtä jälkihuoltonuorten kanssa työskentelevää sosiaaliohjaajaa. Haastateltavien nuorten jälkihuollon asiakkuus oli jo päättynyt. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluva Nuorisoryhmäkoti.
Tämän kartoituksen perusteella jälkihuollon palveluihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja ne koettiin riittäviksi. Aineistosta nousivat esiin erityisesti taloudellisen tuen ja ohjaajilta saadun tuen merkitys nuoren itsenäistymisen kannalta. Suppean otannan vuoksi tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää koskemaan kaikkien Eksoten alueen jälkihuoltonuorten kokemuksia. Kokemusten kerääminen on kuitenkin tärkeää Eksoten lastensuojelun jälkihuoltopalveluiden kehittämisen kannalta.
Toiminnallisella opinnäytetyöllä voitaisiin lisätä jälkihuollon näkyvyyttä ja tunnettavuutta Etelä-Karjalan alueella. Lisäksi jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää, kokevatko jälkihuoltonuoret sosiaalityöntekijänsä lähinnä rahanlähteeksi ja halutaanko häneltä ylipäätään vastaanottaa psykososiaalista tukea.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on laadullinen. Aineiston keräämistä varten menetelmäksi valittiin teemahaastattelu, joka on puolistrukturoitu haastattelumuoto. Kartoitusta varten haastateltiin lastensuojelun jälkihuollossa ollutta kahta täysi-ikäistä nuorta sekä yhtä jälkihuoltonuorten kanssa työskentelevää sosiaaliohjaajaa. Haastateltavien nuorten jälkihuollon asiakkuus oli jo päättynyt. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluva Nuorisoryhmäkoti.
Tämän kartoituksen perusteella jälkihuollon palveluihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja ne koettiin riittäviksi. Aineistosta nousivat esiin erityisesti taloudellisen tuen ja ohjaajilta saadun tuen merkitys nuoren itsenäistymisen kannalta. Suppean otannan vuoksi tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää koskemaan kaikkien Eksoten alueen jälkihuoltonuorten kokemuksia. Kokemusten kerääminen on kuitenkin tärkeää Eksoten lastensuojelun jälkihuoltopalveluiden kehittämisen kannalta.
Toiminnallisella opinnäytetyöllä voitaisiin lisätä jälkihuollon näkyvyyttä ja tunnettavuutta Etelä-Karjalan alueella. Lisäksi jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää, kokevatko jälkihuoltonuoret sosiaalityöntekijänsä lähinnä rahanlähteeksi ja halutaanko häneltä ylipäätään vastaanottaa psykososiaalista tukea.