Verikaasukapillaarinäytteen säilyvyyden vertailua
Kinnunen, Oona; Turunen, Taru (2014)
Kinnunen, Oona
Turunen, Taru
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111615744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111615744
Tiivistelmä
Verikaasuanalyysi on tärkeä laboratoriotutkimus, jota käytetään etenkin anestesiologiassa ja tehohoidossa. Verikaasuanalyysin avulla saadaan tärkeää tietoa potilaan hapettumisesta ja ventilaatiosta ja niiden riittävyydestä, sekä elimistön happo-emästasapainosta. Fysiologiselta ja teoreettiselta taustaltaan verikaasuanalyysi liittyy kliiniseen fysiologiaan, mutta monissa laboratorioissa verikaasuanalyysiprosessi suoritetaan kokonaisuudessaan kliinisen kemian laboratoriossa.
Tämä opinnäytetyö on kokeellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on vertailla verikaasukapillaarinäytteen säilyvyyttä muovisissa kapillaareissa eri säilytysolosuhteissa (huoneenlämpö ja +4°C) ja eri aikapisteissä (10,30 ja 45 min). Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa käsitystä säilytysolosuhteiden merkityksestä analyysitulokseen ja tarkentaa kuinka kauan näytteitä voidaan säilyttää näissä olosuhteissa tulosten muuttumatta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Nordlab Kokkola.
Tutkimuksessa analysoitavat näytteet otettiin laboratorion henkilökunnalta sekä potilailta rutiininäytteenoton yhteydessä. Tutkimukseen osallistuvilta potilailta otettiin normaalin kahden kapillaarin sijaan myös kolmas kapillaari.
Tutkimuksessa verikaasunäytteet otettiin Siemens MultiCap 100 μl muovikapillaareihin ja ne analysoitiin Radiometer
ABL800 ja ABL90 -analysaattoreilla. Vertailtavina parametreinä olivat pH, pCO2, pO2, HCO3-, BE, Hb, O2Hb, Na+, K+, Cl-, Ca2+, Ca2+(7.4), glukoosi ja laktaatti. Saadut tulokset kirjattiin taulukkoon, jotta niitä voitiin vertailla keskenään. Opinnäytetyön käytännönosuus suoritettiin Nordlab Kokkolan kliinisen kemian laboratoriossa maaliskuussa 2014.
Tutkimustuloksista saatiin tietoa säilytysolosuhteiden ja säilytysajan vaikutuksista verikaasuanalyysitulokseen ja
tulokset johtopäätöksineen saatettiin myös Nordlab Kokkolan tietoon. On tärkeää, että jokainen verikaasukapillaarinäytteiden kanssa työskentelevä tietää kuinka eri olosuhteet vaikuttavat näytteen laatuun. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa tarkasteltujen parametrien osalta ei ole käytännön merkitystä analyysitulokseen, analysoidaanko näyte 10 min, 30 min vai 45 min kuluttua näytteenotosta. Analyysitulos ei merkittävästi muutu ensimmäisen 45 minuutin aikana näytteenotosta, säilytettiinpä näytettä huoneenlämmössä tai kylmägeelissä.
Tämä opinnäytetyö on kokeellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on vertailla verikaasukapillaarinäytteen säilyvyyttä muovisissa kapillaareissa eri säilytysolosuhteissa (huoneenlämpö ja +4°C) ja eri aikapisteissä (10,30 ja 45 min). Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa käsitystä säilytysolosuhteiden merkityksestä analyysitulokseen ja tarkentaa kuinka kauan näytteitä voidaan säilyttää näissä olosuhteissa tulosten muuttumatta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Nordlab Kokkola.
Tutkimuksessa analysoitavat näytteet otettiin laboratorion henkilökunnalta sekä potilailta rutiininäytteenoton yhteydessä. Tutkimukseen osallistuvilta potilailta otettiin normaalin kahden kapillaarin sijaan myös kolmas kapillaari.
Tutkimuksessa verikaasunäytteet otettiin Siemens MultiCap 100 μl muovikapillaareihin ja ne analysoitiin Radiometer
ABL800 ja ABL90 -analysaattoreilla. Vertailtavina parametreinä olivat pH, pCO2, pO2, HCO3-, BE, Hb, O2Hb, Na+, K+, Cl-, Ca2+, Ca2+(7.4), glukoosi ja laktaatti. Saadut tulokset kirjattiin taulukkoon, jotta niitä voitiin vertailla keskenään. Opinnäytetyön käytännönosuus suoritettiin Nordlab Kokkolan kliinisen kemian laboratoriossa maaliskuussa 2014.
Tutkimustuloksista saatiin tietoa säilytysolosuhteiden ja säilytysajan vaikutuksista verikaasuanalyysitulokseen ja
tulokset johtopäätöksineen saatettiin myös Nordlab Kokkolan tietoon. On tärkeää, että jokainen verikaasukapillaarinäytteiden kanssa työskentelevä tietää kuinka eri olosuhteet vaikuttavat näytteen laatuun. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa tarkasteltujen parametrien osalta ei ole käytännön merkitystä analyysitulokseen, analysoidaanko näyte 10 min, 30 min vai 45 min kuluttua näytteenotosta. Analyysitulos ei merkittävästi muutu ensimmäisen 45 minuutin aikana näytteenotosta, säilytettiinpä näytettä huoneenlämmössä tai kylmägeelissä.