Sädesuojien mikrobikasvustot
Ahlfors, Riikka; Kilpeläinen, Jaana (2014)
Ahlfors, Riikka
Kilpeläinen, Jaana
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016087
Tiivistelmä
Mikrobit ovat joukko eläviä ja lisääntyviä organismeja, jotka ovat usein liian pieniä havaittavaksi paljaalla silmällä. Monet mikrobit ovat ihmiselle vaarattomia, mutta ympäristössämme elää harmittomien organismien lisäksi myös lukuisia patogeenejä. Koska hoitoyksiköissä monen potilaan puolustuskyky on alentunut, on tärkeää että ympäristö on riittävän puhdas. Pinnoilla olevat mikrobit ovat usein käytännössä vaarattomia, mutta päästessään kosketuksiin infektioporttien kanssa saattavat ne aiheuttaa infektion. Tällaisten infektioiden syntyyn vaikuttavia normaalisti epästeriilejä välineitä kutsutaan välittäjäesineiksi. Näitä välineitä saattavat olla esimerkiksi hoitohenkilöstön käyttämät lyijysuojat, jotka ovat välttämättömiä röntgentutkimuksia tehdessä.
Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen ja se on saatu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan yhteydessä toimivalta Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman kanssa. Sen tavoitteena oli tuottaa alustava selvitys tilaajan henkilökunnan työssään käyttämien säteilysuojien kunnosta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, löytyykö sädesuojista mikrobikasvustoa ja minkälaisia löydökset ovat. Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman tuottaman opinnäytetyön tarkoituksena puolestaan oli selvittää ovatko valitut suojat riittävän hyvässä kunnossa vaimentaakseen tarpeeksi tehokkaasti säteilyä. Opinnäytetyön tehtävänä oli ottaa mikrobiologisia näytteitä työelämän ennalta valitsemista sädesuojista, viljellä ja analysoida näytteet, sekä tehdä selvitys löytyneistä mikrobeista.
Tämän opinnäytetyön tutkimusstrategia sisältää piirteitä sekä toiminnallisesta että kvantitatiivisesta menetelmästä. Työn toiminnallisuus ilmenee tilaajalle tuotetussa esityksessä, jonka tavoitteena on ohjata ammatillista käytännön toimintaa. Työn kvantitatiivisen osuuden muodostaa mikrobinäytteenoton organisointi sekä näytteiden ja tulosten analysointi, joiden pohjalta toiminnallinen tuotos muodostettiin.
Viljelyn perusteella yksikään tilaajan osoittama suoja ei ollut mikrobiologisesti puhdas. Pesäkemäärissä ja -tyypeissä oli sekä osasto- että suojakohtaisia eroja. Pesäkkeille suoritetun bakteriologisen tutkimuksen perusteella löytyneet mikrobit olivat ympäristölleen tyypillisiä. On kuitenkin mahdollista että kyseiset kannat kykenevät opportunistiseen patogeneesiin esimerkiksi immuunivajeesta kärsivillä potilailla. Sairaalainfektioita aiheuttavaa metisilliiniresistenttiä Staphylococcus aureusta eli MRSA:ta ei tunnistettu valituista suojista.
Opinnäytetyön aihe on työelämälähtöinen ja se on saatu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan yhteydessä toimivalta Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman kanssa. Sen tavoitteena oli tuottaa alustava selvitys tilaajan henkilökunnan työssään käyttämien säteilysuojien kunnosta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, löytyykö sädesuojista mikrobikasvustoa ja minkälaisia löydökset ovat. Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman tuottaman opinnäytetyön tarkoituksena puolestaan oli selvittää ovatko valitut suojat riittävän hyvässä kunnossa vaimentaakseen tarpeeksi tehokkaasti säteilyä. Opinnäytetyön tehtävänä oli ottaa mikrobiologisia näytteitä työelämän ennalta valitsemista sädesuojista, viljellä ja analysoida näytteet, sekä tehdä selvitys löytyneistä mikrobeista.
Tämän opinnäytetyön tutkimusstrategia sisältää piirteitä sekä toiminnallisesta että kvantitatiivisesta menetelmästä. Työn toiminnallisuus ilmenee tilaajalle tuotetussa esityksessä, jonka tavoitteena on ohjata ammatillista käytännön toimintaa. Työn kvantitatiivisen osuuden muodostaa mikrobinäytteenoton organisointi sekä näytteiden ja tulosten analysointi, joiden pohjalta toiminnallinen tuotos muodostettiin.
Viljelyn perusteella yksikään tilaajan osoittama suoja ei ollut mikrobiologisesti puhdas. Pesäkemäärissä ja -tyypeissä oli sekä osasto- että suojakohtaisia eroja. Pesäkkeille suoritetun bakteriologisen tutkimuksen perusteella löytyneet mikrobit olivat ympäristölleen tyypillisiä. On kuitenkin mahdollista että kyseiset kannat kykenevät opportunistiseen patogeneesiin esimerkiksi immuunivajeesta kärsivillä potilailla. Sairaalainfektioita aiheuttavaa metisilliiniresistenttiä Staphylococcus aureusta eli MRSA:ta ei tunnistettu valituista suojista.