Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia hyväksymis- ja omistautumisterapiaryhmistä
Saarikangas, Meri (2014)
Saarikangas, Meri
Vaasan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016126
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisia kokemuksia Vaasanseudun sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kahden yksikön, Sateenkaaritalon ja Kalliokodin asiakkailla oli yksiköissä järjestetyistä hyväksymis- ja omistautumisterapiaryhmistä. Terapian tarkoituksena oli lisätä ja vahvistaa osallistujien tietoisuustaitoja. Tutkimus tehtiin Sateenkaaritalon ja Kalliokodin tiloissa. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa piti molemmissa yksiköissä psykoterapeutiksi kouluttautunut Vaasan ammattikorkeakoulun lehtori Ahti Nyman.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoutta hyväksymis- ja omistautumisterapian hyödyistä mielenterveyskuntoutujille, jotta sitä voitaisiin hyödyntää mahdollisesti tulevaisuudessa kuntoutumisen tukena. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se suoritettiin haastattelemalla mielenterveyskuntoutujia kolmessa erässä: alku-, loppu- ja seurantahaastattelussa. Ensimmäiset haastattelut pidettiin syksyllä 2013 ja seurantahaastattelut kesällä 2014. Kaikki haastattelut olivat teemahaastatteluja. Ensimmäinen haastattelu kartoitti mielenterveyskuntoutujien odotuksia ja toiveita ryhmästä. Ryhmän loputtua kartoitettiin mielenterveyskuntoutujien kokemuksia ja ajatuksia terapiaryhmästä, sekä mitä hyötyä ryhmä heille antoi. Seurantahaastattelussa selvitettiin muutosta, joka oli mahdollisesti tapahtunut kolmen kuukauden jälkeen ryhmän loppumisesta. Kaikki aineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin, joissain osin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että mielenterveyskuntoutujat ovat omien kokemuksiensa mukaan hyötyneet ryhmästä ja saaneet siitä uutta sisältöä elämäänsä. Muiden kertomukset omasta elämästään tuovat ryhmän osallistujille tunteen siitä, etteivät he ole ajatuksiensa kanssa yksin. Vertaisten kanssa keskustelu antaa tukea vaikeaan elämäntilanteeseen ja muilta osallistujilta saattaa saada vinkkejä esimerkiksi ahdistuksen lievittämiseen. Seurantahaastattelu osoittaa, etteivät terapiaryhmän vaikutukset ole pitkäaikaisia. Hyväksymis- ja omistautumisterapiasta saadut harjoitteet ovat kuitenkin olleet hyödyllisiä osallistujien keskuudessa ja niitä on käytetty vielä ryhmän loppumisen jälkeenkin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoutta hyväksymis- ja omistautumisterapian hyödyistä mielenterveyskuntoutujille, jotta sitä voitaisiin hyödyntää mahdollisesti tulevaisuudessa kuntoutumisen tukena. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se suoritettiin haastattelemalla mielenterveyskuntoutujia kolmessa erässä: alku-, loppu- ja seurantahaastattelussa. Ensimmäiset haastattelut pidettiin syksyllä 2013 ja seurantahaastattelut kesällä 2014. Kaikki haastattelut olivat teemahaastatteluja. Ensimmäinen haastattelu kartoitti mielenterveyskuntoutujien odotuksia ja toiveita ryhmästä. Ryhmän loputtua kartoitettiin mielenterveyskuntoutujien kokemuksia ja ajatuksia terapiaryhmästä, sekä mitä hyötyä ryhmä heille antoi. Seurantahaastattelussa selvitettiin muutosta, joka oli mahdollisesti tapahtunut kolmen kuukauden jälkeen ryhmän loppumisesta. Kaikki aineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin, joissain osin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että mielenterveyskuntoutujat ovat omien kokemuksiensa mukaan hyötyneet ryhmästä ja saaneet siitä uutta sisältöä elämäänsä. Muiden kertomukset omasta elämästään tuovat ryhmän osallistujille tunteen siitä, etteivät he ole ajatuksiensa kanssa yksin. Vertaisten kanssa keskustelu antaa tukea vaikeaan elämäntilanteeseen ja muilta osallistujilta saattaa saada vinkkejä esimerkiksi ahdistuksen lievittämiseen. Seurantahaastattelu osoittaa, etteivät terapiaryhmän vaikutukset ole pitkäaikaisia. Hyväksymis- ja omistautumisterapiasta saadut harjoitteet ovat kuitenkin olleet hyödyllisiä osallistujien keskuudessa ja niitä on käytetty vielä ryhmän loppumisen jälkeenkin.