Säärimurtuman ydinnaulauksesta toipuvan potilaan kotiharjoitteita
Pylväinen, Sannamari; Reinikka, Jenni (2014)
Pylväinen, Sannamari
Reinikka, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016111
Tiivistelmä
Suomessa säärimurtumia tilastoidaan vuodessa noin 1400, ja ne ovat yleisimpiä nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä. Säärimurtuma voi aiheutua kaatumisen tai onnettomuuden seurauksena, esimerkiksi auton törmätessä jalankulkijaan. Murtumat voidaan jakaa avo- ja umpimurtumiin vamman luonteen mukaan. Molempia murtumatyyppejä voidaan hoitaa ydinnaulauksella, joka on yleisimmin käytetty hoitomenetelmä.
Ydinnaulaus ei vaikuta polvi- ja nilkkanivelen toimintaan, mikä mahdollistaa nivelten liikeharjoittelun. Kävely- ja liikeharjoittelu aloitetaan mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen, koska liikeharjoittelulla ehkäistään nivelten jäykkyyttä, lihasten heikkoutta sekä komplikaatioita. Potilaan toipumisen ja hyvän toimintakyvyn saavuttamisen kannalta harjoitteiden tekeminen on tärkeää.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan fysiatrian yksikön kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa säärimurtumasta, ydinnaulauksesta ja sen jälkeisestä kuntoutumisesta sekä kehittää Tampereen yliopistollisen sairaalan ortopedian ja traumatologian osastolla jo olemassa olevaa potilasohjetta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kirjallinen potilasohje potilaalle, joka toipuu säärimurtuman ydinnaulauksesta. Potilasohje antaa potilaalle tietoa liikeharjoitteista sekä motivoi omaehtoiseen harjoitteluun. Potilasohjetta ei ole liitetty opinnäytetyöraportin yhteyteen yhteistyökumppanimme toiveesta, vaan se otetaan käyttöön Tampereen yliopistollisen sairaalan ortopedian ja traumatologian osastolla. Sisältönsä puolesta potilasohje soveltuisi myös muiden sairaaloiden käyttöön.
Kotiharjoitteiden vaikuttavuutta ei ole tämän opinnäytetyön yhteydessä tutkittu, joten jatkotutkimusehdotuksena olisi harjoitteiden toimivuuden selvittäminen potilaan kuntoutumisen ja toimintakyvyn palautumisen näkökulmasta. Myös potilaiden tyytyväisyyttä liikeharjoitteiden mielekkyyden suhteen voitaisiin selvittää asiakastyytyväisyys-kyselyllä.
Ydinnaulaus ei vaikuta polvi- ja nilkkanivelen toimintaan, mikä mahdollistaa nivelten liikeharjoittelun. Kävely- ja liikeharjoittelu aloitetaan mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen, koska liikeharjoittelulla ehkäistään nivelten jäykkyyttä, lihasten heikkoutta sekä komplikaatioita. Potilaan toipumisen ja hyvän toimintakyvyn saavuttamisen kannalta harjoitteiden tekeminen on tärkeää.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan fysiatrian yksikön kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa säärimurtumasta, ydinnaulauksesta ja sen jälkeisestä kuntoutumisesta sekä kehittää Tampereen yliopistollisen sairaalan ortopedian ja traumatologian osastolla jo olemassa olevaa potilasohjetta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kirjallinen potilasohje potilaalle, joka toipuu säärimurtuman ydinnaulauksesta. Potilasohje antaa potilaalle tietoa liikeharjoitteista sekä motivoi omaehtoiseen harjoitteluun. Potilasohjetta ei ole liitetty opinnäytetyöraportin yhteyteen yhteistyökumppanimme toiveesta, vaan se otetaan käyttöön Tampereen yliopistollisen sairaalan ortopedian ja traumatologian osastolla. Sisältönsä puolesta potilasohje soveltuisi myös muiden sairaaloiden käyttöön.
Kotiharjoitteiden vaikuttavuutta ei ole tämän opinnäytetyön yhteydessä tutkittu, joten jatkotutkimusehdotuksena olisi harjoitteiden toimivuuden selvittäminen potilaan kuntoutumisen ja toimintakyvyn palautumisen näkökulmasta. Myös potilaiden tyytyväisyyttä liikeharjoitteiden mielekkyyden suhteen voitaisiin selvittää asiakastyytyväisyys-kyselyllä.