Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
Kuokkanen, Miiamaria (2014)
Kuokkanen, Miiamaria
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111715826
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata kotihoidon työntekijöiden kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä ja heikentäviä tekijöitä sekä selvittää työhyvinvoinnin kehittämistarpeita.
Tutkimus suunnattiin Oulun kaupungin kotihoidon työntekijöille (N=281). Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä internetkyselyllä toukokuussa 2013. Kyselylomakkeen rakentamisessa hyödynnettiin yleistä pohjoismaista QPSNordic-mittaria muokkaamalla se tämän tutkimuksen tarkoitukseen sopivaksi. Kyselyyn lisättiin kolme avointa kysymystä liittyen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Aineisto analysoitiin monivalintakysymysten osalta viemällä vastaukset datasiirtona Exeliin. Aineistosta muodostettiin alkuperäisen mittarin ohjeiden mukaisesti 12 summamuuttujaa, joiden luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alpha-kertoimella. Lisäksi aineiston kuvailussa käytettiin prosentti- ja frekvenssijakaumia, keskiarvoja, keskihajontoja sekä ristiintaulukointia. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen mukaan kotihoidon työntekijät kokivat työhyvinvointinsa kohtalaisena. Työhyvinvoinnin voidaan tulosten perusteella sanoa toteutuvan silloin, kun työn vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa työntekijän voimavarojen sekä tarpeiden kanssa. Työhyvinvointia edistävinä tekijöinä voidaan pitää työmotiiveja, työyhteisön tukea, työn haasteellisuutta ja hyvää työilmapiiriä. Työhyvinvointia heikensivät henkilöstön niukka huomioon otto, työstä saadun palautteen niukkuus, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn kuormittavuus. Johtaminen koettiin hyvänä ja erityisen tärkeäksi nousi sen tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Työntekijän työssään saama tuki, arvostus ja hyvät vaikutusmahdollisuudet kompensoivat kuormittavuutta ja lisäävät työhyvinvointia.
Tutkimus suunnattiin Oulun kaupungin kotihoidon työntekijöille (N=281). Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä internetkyselyllä toukokuussa 2013. Kyselylomakkeen rakentamisessa hyödynnettiin yleistä pohjoismaista QPSNordic-mittaria muokkaamalla se tämän tutkimuksen tarkoitukseen sopivaksi. Kyselyyn lisättiin kolme avointa kysymystä liittyen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Aineisto analysoitiin monivalintakysymysten osalta viemällä vastaukset datasiirtona Exeliin. Aineistosta muodostettiin alkuperäisen mittarin ohjeiden mukaisesti 12 summamuuttujaa, joiden luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alpha-kertoimella. Lisäksi aineiston kuvailussa käytettiin prosentti- ja frekvenssijakaumia, keskiarvoja, keskihajontoja sekä ristiintaulukointia. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen mukaan kotihoidon työntekijät kokivat työhyvinvointinsa kohtalaisena. Työhyvinvoinnin voidaan tulosten perusteella sanoa toteutuvan silloin, kun työn vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa työntekijän voimavarojen sekä tarpeiden kanssa. Työhyvinvointia edistävinä tekijöinä voidaan pitää työmotiiveja, työyhteisön tukea, työn haasteellisuutta ja hyvää työilmapiiriä. Työhyvinvointia heikensivät henkilöstön niukka huomioon otto, työstä saadun palautteen niukkuus, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn kuormittavuus. Johtaminen koettiin hyvänä ja erityisen tärkeäksi nousi sen tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Työntekijän työssään saama tuki, arvostus ja hyvät vaikutusmahdollisuudet kompensoivat kuormittavuutta ja lisäävät työhyvinvointia.