Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Terveysliikuntapohjaisen interventiojakson vaikutukset lähihoitajien työhyvinvointiin
Lehtola, Sinna; Leikas, Timo; Pitkänen, Juuso (2014)
Lehtola, Sinna
Leikas, Timo
Pitkänen, Juuso
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316342
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin merkitystä painotetaan nykyään entistä enemmän ja siitä huolehtiminen kuuluu niin työntekijälle, työyhteisölle kuin työnantajalle. Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite, ja tavoitteena sen edistämisessä sekä ylläpitämisessä on yksilön voimavarojen ja työn kuormituksen välinen tasapaino. Yksilön voimavaroihin voidaan vaikuttaa fyysisen harjoittelun avulla. Työhyvinvointia tukevan fyysisen harjoittelun voi sanoa olevan terveysliikuntaa ja oleellista siinä on, että harjoittelu on monipuolista, kohtuullista, säännöllistä ja jatkuvaa. Lähihoitajien työ on fyysisesti hyvin kuormittavaa, joten fyysisestä kunnosta huolehtiminen korostuu heidän kohdallaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten terveysliikuntapohjainen interventiojakso vaikuttaa lähihoitajien työhyvinvointiin. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Kuopion Validia-palveluilla työskentelevät lähihoitajat (n=10). Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Validia-palveluiden työntekijöiden sekä työnantajan tietoisuutta työhyvinvointiin vaikuttamisesta fyysisen harjoittelun avulla.
Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmältään kokeellisen tutkimuksen kaltainen. Tutkimukseen sisältyi noin neljän kuukauden mittainen terveysliikuntapohjainen interventiojakso. Aineisto kerättiin työhyvinvoinnin osalta Työterveyslaitoksen työstressikyselystä poimituilla strukturoiduilla kysymyksillä. Kestävyyskunnon kartoittamiseksi tutkittavien aerobinen kunto testattiin UKK-kävelytestillä. Työstressikyselyn ja kävelytestin aineisto kerättiin ennen interventiojaksoa ja sen jälkeen. Tutkimustulokset saatiin kahdeksalta lähihoitajalta ja ne analysoitiin Microsoft Excel 2010 -ohjelmalla.
Tulosten mukaan fyysinen harjoittelu vähensi jonkin verran työhyvinvoinnin eri osa-alueista stressiä ja työssä koettua kiirettä sekä edisti työpäivän jälkeistä palautumista. Fyysisen harjoittelun vaikutuksissa oli selkeitä eroja tutkittujen välillä. Neljällä tutkituista harjoittelu edisti selvästi ja kahdella tutkituista puolestaan heikensi koettua työhyvinvointia. Kahdella tutkitulla työhyvinvointi ei havaittavasti heikentynyt eikä edistynyt. Lisäksi tuloksista ilmeni, että työhyvinvointi edistyi eniten tutkituilla, joilla aerobinen kunto parani selvästi.
Validia-palveluiden työnjohto voi hyödyntää tutkimuksesta saatuja tuloksia motivoidessaan ja kannustaessaan työntekijöitä liikunnan harrastamisen aloittamisessa. Kyseinen yritys saattaa hyötyä myös taloudellisesti työntekijöiden parantuneen työtehokkuuden myötä sekä sairauspoissaolojen vähenemisestä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten terveysliikuntapohjainen interventiojakso vaikuttaa lähihoitajien työhyvinvointiin. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Kuopion Validia-palveluilla työskentelevät lähihoitajat (n=10). Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Validia-palveluiden työntekijöiden sekä työnantajan tietoisuutta työhyvinvointiin vaikuttamisesta fyysisen harjoittelun avulla.
Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmältään kokeellisen tutkimuksen kaltainen. Tutkimukseen sisältyi noin neljän kuukauden mittainen terveysliikuntapohjainen interventiojakso. Aineisto kerättiin työhyvinvoinnin osalta Työterveyslaitoksen työstressikyselystä poimituilla strukturoiduilla kysymyksillä. Kestävyyskunnon kartoittamiseksi tutkittavien aerobinen kunto testattiin UKK-kävelytestillä. Työstressikyselyn ja kävelytestin aineisto kerättiin ennen interventiojaksoa ja sen jälkeen. Tutkimustulokset saatiin kahdeksalta lähihoitajalta ja ne analysoitiin Microsoft Excel 2010 -ohjelmalla.
Tulosten mukaan fyysinen harjoittelu vähensi jonkin verran työhyvinvoinnin eri osa-alueista stressiä ja työssä koettua kiirettä sekä edisti työpäivän jälkeistä palautumista. Fyysisen harjoittelun vaikutuksissa oli selkeitä eroja tutkittujen välillä. Neljällä tutkituista harjoittelu edisti selvästi ja kahdella tutkituista puolestaan heikensi koettua työhyvinvointia. Kahdella tutkitulla työhyvinvointi ei havaittavasti heikentynyt eikä edistynyt. Lisäksi tuloksista ilmeni, että työhyvinvointi edistyi eniten tutkituilla, joilla aerobinen kunto parani selvästi.
Validia-palveluiden työnjohto voi hyödyntää tutkimuksesta saatuja tuloksia motivoidessaan ja kannustaessaan työntekijöitä liikunnan harrastamisen aloittamisessa. Kyseinen yritys saattaa hyötyä myös taloudellisesti työntekijöiden parantuneen työtehokkuuden myötä sekä sairauspoissaolojen vähenemisestä.