Tapaamisten toteutuminen Korsotuvan tapaamispaikassa vanhemman näkökulmasta
Soiniitty, Joel; Rautio, Patricia (2014)
Soiniitty, Joel
Rautio, Patricia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415651
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Korsotuvan tapaamispaikan kanssa. Tapaamispaikassa järjestetään lapsen ja hänestä erillään asuvan vanhemman välisiä tapaamisia. Tapaamiset järjestetään tapaamispaikassa, jos niitä ei ole mahdollista järjestää tapaajavanhemman kotona tai jos tapaamisiin liittyy lapseen kohdistuvaa uhkaa ja erityistä huolta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tapaamiset ovat toteutuneet vanhemman mielestä ja miten lapsen osallisuus toteutuu tapaamisissa. Tavoitteenamme oli löytää haastatteluiden avulla kehitysideoita Korsotuvan tapaamispaikkatoiminnan kehittämiseen. Tutkimusta varten haastateltiin neljää Korsotuvan tapaamispaikan asiakasta. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.
Tapaamiset olivat tutkimustulosten perusteella sujuneet pääasiassa onnistuneesti ja asiakkaat olivat tyytyväisiä Korsotuvan toimintaan. Onnistuneisiin tapaamisiin vaikuttivat erityisesti henkilökunnan pysyvyys, myönteinen asenne ja ammattitaito, mutta myös vanhempien keskinäisillä suhteilla oli merkitystä tapaamisten onnistumiselle. Haastateltavat halusivat ylläpitää lapsien ja heidän biologisten vanhempiensa välisiä suhteita ja toivat esille näiden suhteiden pidempikantoisia vaikutuksia lapsissa. Tuomalla lapset tapaamisiin haastateltavat uskoivat toimivansa lapsen edun mukaisesti riippumatta siitä, miten raskaana se koettiin itselle. Haastatteluista saatiin kerättyä monia kehitysehdotuksia. Eniten kehitystarpeita löydettiin Korsotuvan tiloista ja ympäristöstä, mutta myös toimintaan, turvallisuuteen ja muihin seikkoihin liittyviä kehitysehdotuksia nousi esille.
Tapaamiset olivat tutkimustulosten perusteella sujuneet pääasiassa onnistuneesti ja asiakkaat olivat tyytyväisiä Korsotuvan toimintaan. Onnistuneisiin tapaamisiin vaikuttivat erityisesti henkilökunnan pysyvyys, myönteinen asenne ja ammattitaito, mutta myös vanhempien keskinäisillä suhteilla oli merkitystä tapaamisten onnistumiselle. Haastateltavat halusivat ylläpitää lapsien ja heidän biologisten vanhempiensa välisiä suhteita ja toivat esille näiden suhteiden pidempikantoisia vaikutuksia lapsissa. Tuomalla lapset tapaamisiin haastateltavat uskoivat toimivansa lapsen edun mukaisesti riippumatta siitä, miten raskaana se koettiin itselle. Haastatteluista saatiin kerättyä monia kehitysehdotuksia. Eniten kehitystarpeita löydettiin Korsotuvan tiloista ja ympäristöstä, mutta myös toimintaan, turvallisuuteen ja muihin seikkoihin liittyviä kehitysehdotuksia nousi esille.