KOTIHOIDON ASIAKKAAN OMAISEN TOIMIJUUDEN TUNNISTAMINEN : LIIKKUMISSOPIMUSMALLI OMAISEN NÄKÖKULMASTA
Salonen, Mari (2014)
Salonen, Mari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416503
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Salonen Mari. Kotihoidon asiakkaan omaisen toimijuuden tunnistaminen:
liikkumissopimusmalli omaisen näkökulmasta. DIAK, Helsinki, syksy 2014, 68 s., 5
liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen
perhekeskeisessä työssä (YAMK).
Tarkoituksena tässä laadullisessa tutkimuksessa oli arvioida kotihoidon asiakkaan omaisen toimijuutta liikkumissopimusmallin mukaisen toiminnan yhteydessä.
Tutkimuskysymyksillä haettiin tietoa omaisen osallistumisesta toimintaan ja siitä kuinka he toiminnan ymmärtävät. Helsingin kotihoidon asiakkaan toimintakykyä pyritään ylläpitämään liikkumissopimuksilla, joissa asiakkaan kanssa sovitaan
tavoitteet, jotka voivat sisältää arjen päivittäisten toimien tukemisen lisäksi,kotivoimistelua ja ulkoilua. Kotihoidon asiakkaan omaisen toimijuus sisältää valintoja arjessa, jossa rajoitukset ja mahdollisuudet vaikuttavat toimintaan. Tavoitteena oli löytää tietoa omaisen toimijuudesta, jotta heidän osallistumistaan voitaisiin tukea.
Tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan, Valokuvan käyttö liikkumissopimuksen rikastajana- hankkeeseen (KUVA & LIIKE) joka on osa "Käsitteenmuodostus ja tahto yhteistoiminnallisessa työssä" -hanketta. Hankkeen
tarkoituksena on laajentaa kotihoidon käytössä olevaa liikkumissopimusta valokuvan keinoin. Hankkeen tutkimukseen osaaottavista asiakkaista, valittiin viisi asiakasta joilla omaisia.Tutkimus rakentui metodologisesti laadullisen tutkimuksen metodeille. Tutkimusmenetelminä olivat haastattelu ja havainnointi. Sisällönanalyysi tutkimuksessa oli teorialähtöinen.
Tulosten mukaan kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn tukeminen edellyttää omaisen toimijuudelta osaamista ja omaa fyysistä kykenemistä. Asiakkaan toimintakykyä omaiset jäsensivät pääosin liikkumisen vaikeuksien kautta. Omaisen toimintakyvyn
riittämättömyys tuli ilmi tilanteissa, joihin liittyy toisen liikkumisen avustamista. Toimintaympäristön esteellisyys tuo rajoitteita arjessa selviytymiseen. Omaiset kokevat vastuun arkisista askareista merkitykselliseksi työksi,kokonaisvastuun kaventaessa kuitenkin omaa toimijuutta. Liikkumissopimusten ohjatut kotivoimistelut tuottivat iloa ja houkuttivat myös omaisia osallistumaan.
Kotihoidon asiakkaiden ja heidän omaisten kanssa liikkumissopimuksista neuvoteltaessa, tulisi huomioida heidän molempien jäljellä oleva toimintakyky. Suunnitelmiin tulisi sisältyä riittävä tuki molemmille toimijoille. Omaisten ohjaukseen tulisi kotihoidon tueksi saada fysio- ja toimintaterapian osaamista. Omaisen osallistamisen kannalta näkisin mielenkiintoisena jatkossa tutkimuksen, joka
intervention kautta pyrkisi tukemaan ohjauksella omaista.
Avainsanat; Kotihoito, asiakkaat, omaiset, liikkuminen, osallistuminen, toimintakyky, toimijuus
Salonen Mari. Kotihoidon asiakkaan omaisen toimijuuden tunnistaminen:
liikkumissopimusmalli omaisen näkökulmasta. DIAK, Helsinki, syksy 2014, 68 s., 5
liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen
perhekeskeisessä työssä (YAMK).
Tarkoituksena tässä laadullisessa tutkimuksessa oli arvioida kotihoidon asiakkaan omaisen toimijuutta liikkumissopimusmallin mukaisen toiminnan yhteydessä.
Tutkimuskysymyksillä haettiin tietoa omaisen osallistumisesta toimintaan ja siitä kuinka he toiminnan ymmärtävät. Helsingin kotihoidon asiakkaan toimintakykyä pyritään ylläpitämään liikkumissopimuksilla, joissa asiakkaan kanssa sovitaan
tavoitteet, jotka voivat sisältää arjen päivittäisten toimien tukemisen lisäksi,kotivoimistelua ja ulkoilua. Kotihoidon asiakkaan omaisen toimijuus sisältää valintoja arjessa, jossa rajoitukset ja mahdollisuudet vaikuttavat toimintaan. Tavoitteena oli löytää tietoa omaisen toimijuudesta, jotta heidän osallistumistaan voitaisiin tukea.
Tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan, Valokuvan käyttö liikkumissopimuksen rikastajana- hankkeeseen (KUVA & LIIKE) joka on osa "Käsitteenmuodostus ja tahto yhteistoiminnallisessa työssä" -hanketta. Hankkeen
tarkoituksena on laajentaa kotihoidon käytössä olevaa liikkumissopimusta valokuvan keinoin. Hankkeen tutkimukseen osaaottavista asiakkaista, valittiin viisi asiakasta joilla omaisia.Tutkimus rakentui metodologisesti laadullisen tutkimuksen metodeille. Tutkimusmenetelminä olivat haastattelu ja havainnointi. Sisällönanalyysi tutkimuksessa oli teorialähtöinen.
Tulosten mukaan kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn tukeminen edellyttää omaisen toimijuudelta osaamista ja omaa fyysistä kykenemistä. Asiakkaan toimintakykyä omaiset jäsensivät pääosin liikkumisen vaikeuksien kautta. Omaisen toimintakyvyn
riittämättömyys tuli ilmi tilanteissa, joihin liittyy toisen liikkumisen avustamista. Toimintaympäristön esteellisyys tuo rajoitteita arjessa selviytymiseen. Omaiset kokevat vastuun arkisista askareista merkitykselliseksi työksi,kokonaisvastuun kaventaessa kuitenkin omaa toimijuutta. Liikkumissopimusten ohjatut kotivoimistelut tuottivat iloa ja houkuttivat myös omaisia osallistumaan.
Kotihoidon asiakkaiden ja heidän omaisten kanssa liikkumissopimuksista neuvoteltaessa, tulisi huomioida heidän molempien jäljellä oleva toimintakyky. Suunnitelmiin tulisi sisältyä riittävä tuki molemmille toimijoille. Omaisten ohjaukseen tulisi kotihoidon tueksi saada fysio- ja toimintaterapian osaamista. Omaisen osallistamisen kannalta näkisin mielenkiintoisena jatkossa tutkimuksen, joka
intervention kautta pyrkisi tukemaan ohjauksella omaista.
Avainsanat; Kotihoito, asiakkaat, omaiset, liikkuminen, osallistuminen, toimintakyky, toimijuus