Rajattu lääkkeenmäärääminen : Kokemuksia sairaanhoitajan uudesta tehtävänkuvasta
Alanen, Marjaana; Lehtonen, Tarja; Vainionpää, Ursula (2014)
Alanen, Marjaana
Lehtonen, Tarja
Vainionpää, Ursula
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416595
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutusta sekä tuoda esiin kokemuksia rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta. Opinnäytetyö on tehty Tampereen ammattikorkeakoululle, jossa on järjestetty lääkkeenmääräämiskoulutusta vuoden 2011 syksystä lähtien. Opinnäytetyössä tuodaan esiin kokemuksia lääkkeenmääräämiskoulutuksen aloittaneilta ja koulutuksen käyneiltä sairaanhoitajilta sekä eri yksiköiden esimiehiltä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys tutkittavasta ilmiöstä.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan sairaanhoitajien lääkkeenmäärääminen on koettu tarpeelliseksi Suomen terveydenhuollossa. Koulutus on antanut valmiudet itsenäiseen, kokonaisvaltaiseen potilaan tutkimiseen ja oikeuden kirjoittaa tarvittaessa lääkemääräyksiä, mikäli on hakenut Valviran myöntämän yksilöintitunnuksen. Koulutuksesta saatua uutta ja monipuolista osaamista on hyödynnetty työyhteisöissä. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat hoitajat sekä koulutuksen aloittaneet opiskelijat pitivät koulutusta vaativana, mutta heidän mielestään koulutuksen pitääkin asettaa haasteita. Koulutuksen kehittämisehdotuksina nähtiin koulukohtaisia käytänteiden muuttamisia ja lainsäädännöllisenä muutoksena esitettiin oikeutta laajempaan lääkevalikoimaan.
Opinnäytetyön tuloksien perusteella lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneisiin hoitajiin ollaan tyytyväisiä. Koulutukselle on tarvetta ja koulutuksen houkuteltavuutta voidaan lisätä, mikäli koulutuskustannuksia saadaan alhaisemmiksi. Houkuteltavuutta lisää myös koulutuksesta saadut myönteiset kokemukset, sen näkyvyyden lisääminen ja motivaatiotekijöihin vaikuttaminen.
Rajattu lääkkeenmäärääminen on sairaanhoitajien uusi tehtävänkuva lääkkeenmääräämiskoulutuksen jälkeen. Tulevaisuudessa on hyvä tutkia rajatun lääkkeenmääräämisen kehitystä muuttuvalla sote- kentällä sekä mitata sen tuottamaa tehokkuutta ja taloudellisuutta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys tutkittavasta ilmiöstä.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan sairaanhoitajien lääkkeenmäärääminen on koettu tarpeelliseksi Suomen terveydenhuollossa. Koulutus on antanut valmiudet itsenäiseen, kokonaisvaltaiseen potilaan tutkimiseen ja oikeuden kirjoittaa tarvittaessa lääkemääräyksiä, mikäli on hakenut Valviran myöntämän yksilöintitunnuksen. Koulutuksesta saatua uutta ja monipuolista osaamista on hyödynnetty työyhteisöissä. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat hoitajat sekä koulutuksen aloittaneet opiskelijat pitivät koulutusta vaativana, mutta heidän mielestään koulutuksen pitääkin asettaa haasteita. Koulutuksen kehittämisehdotuksina nähtiin koulukohtaisia käytänteiden muuttamisia ja lainsäädännöllisenä muutoksena esitettiin oikeutta laajempaan lääkevalikoimaan.
Opinnäytetyön tuloksien perusteella lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneisiin hoitajiin ollaan tyytyväisiä. Koulutukselle on tarvetta ja koulutuksen houkuteltavuutta voidaan lisätä, mikäli koulutuskustannuksia saadaan alhaisemmiksi. Houkuteltavuutta lisää myös koulutuksesta saadut myönteiset kokemukset, sen näkyvyyden lisääminen ja motivaatiotekijöihin vaikuttaminen.
Rajattu lääkkeenmäärääminen on sairaanhoitajien uusi tehtävänkuva lääkkeenmääräämiskoulutuksen jälkeen. Tulevaisuudessa on hyvä tutkia rajatun lääkkeenmääräämisen kehitystä muuttuvalla sote- kentällä sekä mitata sen tuottamaa tehokkuutta ja taloudellisuutta.