"Kato ny, täällä näitä resursseja työskentelee" : työnantajien, työhönvalmentajien sekä erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden kokemuksia tuetun työllistymisen menetelmästä
Niemi, Nina (2014)
Niemi, Nina
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112216291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112216291
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille erityistä tukea tarvitsevien työllistyjien, heitä työllistäneiden työnantajien sekä työhönvalmentajien kokemuksia tuetun työllistymisen menetelmästä. Vastausten perusteella tavoitteena oli myös saada tietoa tuetun työllistymisen menetelmän koetuista hyödyistä sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista.
Tutkimuksen tietoperusta sisältää paljon informatiivista tietoa erityistä tukea tarvitsevien työmarkkina-asemasta, työ- ja toimintakyvystä, tuetun työn menetelmästä sekä työn merkityksestä. Tutkimus omalta osaltaan lisää tiedon tuottamista aiheesta sekä pyrkii vastaamaan haasteeseen tuoda tuetun työllistymisen menetelmää näkyvämmäksi.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidiulla sähköpostihaastatteluilla tuetusti työllistyneitä palkanneilta työnantajilta sekä työhönvalmentajilta. Erityistä tukea tarvitsevia työllistyjiä haastateltiin teemahaastattelun keinoin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset antavat paljon kokemustietoa tuetun työllistymisen menetelmästä. Kaikkien haastateltavien kokemukset menetelmän käytöstä olivat positiivisia ja menetelmän käyttöön kannustavia. Kaikkein eniten menetelmän käytöstä hyötyivät työllistetyt, joiden hyvinvointi ja toimeentulo kohenivat työllistymisen myötä. Myös työnantajat olivat erittäin tyytyväisiä valintaansa palkata erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Työnantajat pitivät tuetun työllistymisen menetelmää joustavana ja helppona ratkaisuna palkata erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Työhönvalmentajat kokivat menetelmän käytön aikaa vieväksi, mutta uskoivat sen olevan paras ratkaisu erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi. Aktiivisen tuetun työllistymisen menetelmän käytön uskottiin lisäävän positiivista tietoisuutta asiasta ja sitä kautta lisäävän tuetusti työllistyneiden määrää. Hyödyt koettiin niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin. Merkittävimpiä kehittämisenkohteita olivat nimenomaan tiedon lisääminen, palveluiden yhteistyön lisääminen, koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus sekä työhönvalmentajien määrän lisääminen.
Tutkimuksen tietoperusta sisältää paljon informatiivista tietoa erityistä tukea tarvitsevien työmarkkina-asemasta, työ- ja toimintakyvystä, tuetun työn menetelmästä sekä työn merkityksestä. Tutkimus omalta osaltaan lisää tiedon tuottamista aiheesta sekä pyrkii vastaamaan haasteeseen tuoda tuetun työllistymisen menetelmää näkyvämmäksi.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidiulla sähköpostihaastatteluilla tuetusti työllistyneitä palkanneilta työnantajilta sekä työhönvalmentajilta. Erityistä tukea tarvitsevia työllistyjiä haastateltiin teemahaastattelun keinoin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset antavat paljon kokemustietoa tuetun työllistymisen menetelmästä. Kaikkien haastateltavien kokemukset menetelmän käytöstä olivat positiivisia ja menetelmän käyttöön kannustavia. Kaikkein eniten menetelmän käytöstä hyötyivät työllistetyt, joiden hyvinvointi ja toimeentulo kohenivat työllistymisen myötä. Myös työnantajat olivat erittäin tyytyväisiä valintaansa palkata erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Työnantajat pitivät tuetun työllistymisen menetelmää joustavana ja helppona ratkaisuna palkata erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Työhönvalmentajat kokivat menetelmän käytön aikaa vieväksi, mutta uskoivat sen olevan paras ratkaisu erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi. Aktiivisen tuetun työllistymisen menetelmän käytön uskottiin lisäävän positiivista tietoisuutta asiasta ja sitä kautta lisäävän tuetusti työllistyneiden määrää. Hyödyt koettiin niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin. Merkittävimpiä kehittämisenkohteita olivat nimenomaan tiedon lisääminen, palveluiden yhteistyön lisääminen, koulutusmahdollisuuksien monipuolisuus sekä työhönvalmentajien määrän lisääminen.