Kasvatuskumppanuus kunnallisessa päiväkodissa vanhempien osallisuuden näkökulmasta
Valli, Mari (2014)
Valli, Mari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316309
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja on Lempäälän kunnan päivähoito.
Opinnäytetyö käsittelee kasvatuskumppanuutta vanhempien osallisuuden näkökulmasta kunnallisessa päiväkodissa. Opinnäytetyössä tutkitaan sitä, miten kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten vanhemmat kokevat päivähoidon tarjoaman kasvatuskumppanuuden. Miten vanhempien osallisuus kumppanuudessa toteutuu ja kohtaavatko päivähoidon tarjoamat kumppanuusfoorumit vanhempien tarpeet ja toiveet. Yhteisöllisyyden näkökulmasta tarkasteltuna vanhempien kokemus vertaistuen merkityksellisyydestä on myös tutkimuksen kohteena.
Yleisimpiä yhteistyön muotoja ovat tällä hetkellä päivittäiset kohtaamiset lapsen tuonti- ja hakutilanteissa, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta ja seuranta, päivähoidon juhlat sekä vanhempainillat. Tämä opinnäytetyö on myös kehittämistehtävä, joten tässä opinnäytetyössä etsitään yhdessä tutkimusryhmän vanhempien kanssa sellaisia yhteistyön tapoja ja muotoja, jotka vahvistavat vanhempien osallisuuden tunnetta kumppanuudessa sekä mahdollistavat paremmin vertaistuen saamisen toisilta vanhemmilta. Kysymys siitä, millaista asiantuntijuutta vanhemmat päivähoidon työntekijöiltä toivovat koskien kasvatuskumppanuutta on tarkastelun kohteena jo siksikin, että kumppanuus perustuu vähintään kahden ihmisen väliselle vuorovaikutukselle ja on ensiarvoisen tärkeää, että päivähoidon työntekijöillä olisi mahdollisimman hyvät kumppanuustaidot.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusryhmään osallistui kuusi vanhempaa eräästä Lempäälän kunnan päiväkodista. Tutkimusryhmän kokoontumisessa kerättiin vanhemmilta tulevaisuuden muistelu ja Learning cafe menetelmin näkemyksiä ja kokemuksia kumppanuuden, osallisuuden sekä vertaistuen toteutumisesta sekä toiveita ja ideoita kehittämistyön suhteen.
Kehittämishankkeen tulosten mukaan vanhemmat ovat motivoituneita ja halukkaita kasvatuskumppanuuteen. Vanhemmat kokevat yhteistyön päiväkodin henkilökunnan kanssa tärkeänä. Merkittävimpänä yhteistyönmuotona vanhemmat pitivät päivittäisiä keskusteluja lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Kehittämishankkeessa tuli myös esille tarve sähköisen viestinnän hyödyntämiseen informaation jakamisen sekä lapsen arjen seuraamisen välineenä. Lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan yhdessä henkilökunnan kanssa vanhemmat kokivat sekä kumppanuuden, että oman osallisuutensa lisääjänä. Vanhemmat ovat kehittämishankkeeni mukaan halukkaita osallistumaan päiväkodin järjestämiin tilaisuuksiin ja erityisesti toimimaan oman lapsensa pienryhmän vanhempien kanssa. Myös vanhempien keskinäinen vertaistuki koettiin tärkeänä.
Tilaajan palautteesta ilmeni, että opinnäytetyö antoi konkreettista tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat osallisuutensa kasvatuskumppanuudessa. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään työyhteisössä mietittäessä toimivien rakenteiden luomista kumppanuudelle, henkilökunnan vuorovaikutusosaamisen kehittämistä sekä arvioitaessa sähköisen viestinnän ja vertaistuen foorumeita.
Opinnäytetyö käsittelee kasvatuskumppanuutta vanhempien osallisuuden näkökulmasta kunnallisessa päiväkodissa. Opinnäytetyössä tutkitaan sitä, miten kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten vanhemmat kokevat päivähoidon tarjoaman kasvatuskumppanuuden. Miten vanhempien osallisuus kumppanuudessa toteutuu ja kohtaavatko päivähoidon tarjoamat kumppanuusfoorumit vanhempien tarpeet ja toiveet. Yhteisöllisyyden näkökulmasta tarkasteltuna vanhempien kokemus vertaistuen merkityksellisyydestä on myös tutkimuksen kohteena.
Yleisimpiä yhteistyön muotoja ovat tällä hetkellä päivittäiset kohtaamiset lapsen tuonti- ja hakutilanteissa, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta ja seuranta, päivähoidon juhlat sekä vanhempainillat. Tämä opinnäytetyö on myös kehittämistehtävä, joten tässä opinnäytetyössä etsitään yhdessä tutkimusryhmän vanhempien kanssa sellaisia yhteistyön tapoja ja muotoja, jotka vahvistavat vanhempien osallisuuden tunnetta kumppanuudessa sekä mahdollistavat paremmin vertaistuen saamisen toisilta vanhemmilta. Kysymys siitä, millaista asiantuntijuutta vanhemmat päivähoidon työntekijöiltä toivovat koskien kasvatuskumppanuutta on tarkastelun kohteena jo siksikin, että kumppanuus perustuu vähintään kahden ihmisen väliselle vuorovaikutukselle ja on ensiarvoisen tärkeää, että päivähoidon työntekijöillä olisi mahdollisimman hyvät kumppanuustaidot.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusryhmään osallistui kuusi vanhempaa eräästä Lempäälän kunnan päiväkodista. Tutkimusryhmän kokoontumisessa kerättiin vanhemmilta tulevaisuuden muistelu ja Learning cafe menetelmin näkemyksiä ja kokemuksia kumppanuuden, osallisuuden sekä vertaistuen toteutumisesta sekä toiveita ja ideoita kehittämistyön suhteen.
Kehittämishankkeen tulosten mukaan vanhemmat ovat motivoituneita ja halukkaita kasvatuskumppanuuteen. Vanhemmat kokevat yhteistyön päiväkodin henkilökunnan kanssa tärkeänä. Merkittävimpänä yhteistyönmuotona vanhemmat pitivät päivittäisiä keskusteluja lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Kehittämishankkeessa tuli myös esille tarve sähköisen viestinnän hyödyntämiseen informaation jakamisen sekä lapsen arjen seuraamisen välineenä. Lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan yhdessä henkilökunnan kanssa vanhemmat kokivat sekä kumppanuuden, että oman osallisuutensa lisääjänä. Vanhemmat ovat kehittämishankkeeni mukaan halukkaita osallistumaan päiväkodin järjestämiin tilaisuuksiin ja erityisesti toimimaan oman lapsensa pienryhmän vanhempien kanssa. Myös vanhempien keskinäinen vertaistuki koettiin tärkeänä.
Tilaajan palautteesta ilmeni, että opinnäytetyö antoi konkreettista tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat osallisuutensa kasvatuskumppanuudessa. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään työyhteisössä mietittäessä toimivien rakenteiden luomista kumppanuudelle, henkilökunnan vuorovaikutusosaamisen kehittämistä sekä arvioitaessa sähköisen viestinnän ja vertaistuen foorumeita.