Työhyvinvoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä
Lukka, Joel; Hankonen, Henri (2014)
Lukka, Joel
Hankonen, Henri
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516675
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin käsittelemään työhyvinvointia ja sen kehittämisestä saatavaa hyötyä kohdeyrityksessä. Toimeksiantajana on keskisuuri teollisuusalan yritys Pohjois-Suomesta. Kohdeyritykseen liittyvät tarkemmat tiedot on salattu. Tutkimus rajattiin koskemaan vain tuotannon työntekijöitä. Tavoitteena oli lisätä kohdeyrityksen työhyvinvointia sekä mahdollisesti vähentää sairauspoissaoloja.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eli case-tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastollisen aineiston analyysiä, teemahaastatteluina tehtyjä yksilöhaastatteluja ja ryhmähaastattelua. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin eri tavoin, jotta niiden pohjalta pystyttiin luomaan työhyvinvointiin liittyviä kehitysehdotuksia kohdeyritykselle. Kehitysehdotukset suunniteltiin niin, että niitä voi hyödyntää myös muissa yrityksissä.
Työn tietoperustaan on kerätty monipuolisesti tietoa suomen- ja englanninkielisistä lähteistä, jotka koostuvat sekä kirjallisuudesta että Internet-aineistoista. Teoreettinen viitekehys sisältää osa-alueita työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin johtamisesta, työkyvyn ylläpidosta sekä työhyvinvoinnin vaikuttavuudesta tulokseen. Työssä käytetty teoriaosuus on kirjoitettu vetoketjumallin avulla, jossa työn teoriaosat sovitetaan yhteen käytännön tulosten kanssa, osa kerrallaan.
Tutkimuksen avulla saatiin paljon tietoa työhyvinvoinnin kehittämiskohteista. Niiden pohjalta voidaan todeta, että erityisesti työkiertoa, viestimistä ja perehdyttämistä täytyy kehittää, sillä ne nousivat eniten esille haastateltujen työntekijöiden vastauksissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeksiantajan kannattaa aloittaa työhyvinvoinnin kehittäminen kehittämiskalenterin avulla, joka on yhteenveto keskeisimmistä kehittämisehdotuksista. Työhyvinvoinnin vaikutuksia käytäntöön on hyvä seurata myös sen mittaamiseen kehitetyn kvantitatiivisen mallin avulla.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eli case-tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastollisen aineiston analyysiä, teemahaastatteluina tehtyjä yksilöhaastatteluja ja ryhmähaastattelua. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin eri tavoin, jotta niiden pohjalta pystyttiin luomaan työhyvinvointiin liittyviä kehitysehdotuksia kohdeyritykselle. Kehitysehdotukset suunniteltiin niin, että niitä voi hyödyntää myös muissa yrityksissä.
Työn tietoperustaan on kerätty monipuolisesti tietoa suomen- ja englanninkielisistä lähteistä, jotka koostuvat sekä kirjallisuudesta että Internet-aineistoista. Teoreettinen viitekehys sisältää osa-alueita työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin johtamisesta, työkyvyn ylläpidosta sekä työhyvinvoinnin vaikuttavuudesta tulokseen. Työssä käytetty teoriaosuus on kirjoitettu vetoketjumallin avulla, jossa työn teoriaosat sovitetaan yhteen käytännön tulosten kanssa, osa kerrallaan.
Tutkimuksen avulla saatiin paljon tietoa työhyvinvoinnin kehittämiskohteista. Niiden pohjalta voidaan todeta, että erityisesti työkiertoa, viestimistä ja perehdyttämistä täytyy kehittää, sillä ne nousivat eniten esille haastateltujen työntekijöiden vastauksissa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeksiantajan kannattaa aloittaa työhyvinvoinnin kehittäminen kehittämiskalenterin avulla, joka on yhteenveto keskeisimmistä kehittämisehdotuksista. Työhyvinvoinnin vaikutuksia käytäntöön on hyvä seurata myös sen mittaamiseen kehitetyn kvantitatiivisen mallin avulla.