Yhteisön merkitys kuntoutumisessa Porin Klubitalo Sarastuksessa
Hellsten, Moona (2014)
Hellsten, Moona
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516639
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin Porin Klubitalo Sarastuksen yhteisö on vaikuttanut jäsenten kuntoutumiseen. Tutkimusongelmia oli kaiken kaikkiaan neljä. Ensimmäinen tutkimusongelma käsitteli Klubitalon toimintaperiaatteiden toteutumista. Toinen tutkimusongelma rakentui samojen toimintaperiaatteiden pohjalta, mutta tutki työpainotteisen päivän vaikutuksia jäseniin. Lisäksi tutkin kuntoutumiseen liittyvien teemojen pohjalta, millä tavalla Porin Klubitalo Sarastus on vaikuttanut jäsenten kuntoutumiseen. Yhdeksi tutkimusongelmaksi rajautui myös Klubitalolle hakeutumisen motiivit.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esittelen yhteisöön liittyvää teoriaa, sillä Klubitalojen toiminta perustuu työntekijöiden ja asiakkaiden muodostamaan yhteisöön. Klubitalolla jäsenet ovat säännöllisesti hyvin kiinteässä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Siksi tuon teoriaosuudessa esille myös vertaistukeen ja yhteisöllisen hoitoon liittyvää teoriatietoa. Kerron samassa luvussa myös erilaisista yhteisöä tukevista rakenteista. Esittelen opinnäytetyössäni myös kuntoutumiseen liittyvää teoriatietoa. Kerron yleisesti mielenterveyskuntoutumisesta, mielenterveydestä sekä tuon esille Porin mielenterveyspalveluiden kolmatta sektoria. Lisäksi kerron Fountain House -ideologiasta, Klubitalojen perustasta sekä lähemmin Porin Klubitalo Sarastuksesta, johon opinnäytetyöni perustuu.
Suoritin tutkimuksen käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä olivat Porin Klubitalo Sarastuksen jäsenet sekä aktiivijäsenet. Aktiivijäsen on jäsen, joka käy Klubitalolla vähintään kerran kuukaudessa. Tiedonkeruussa käytin tekemiäni kyselylomakkeita.
Tutkimustuloksista ilmenee, että Klubitalon toimintaperiaatteet ovat jäsenten mielestä toteutuneet kaikilta osin suhteellisen hyvin ja kyseisen kaltainen ideologia toimii. Toimintaperiaatteista toteutui parhaiten kokemus omakohtaisesta vastuusta ja kuntoutumisesta. Vastaajista 58 % koki sen toteutuneen Klubitalolla hyvin. Yhteydenotot onnistuivat jäsenten mielestä kaikista vähiten. Vastaajista 29 % arvioi, että kyseinen toimintaperiaate on toteutunut hyvin, mikä oli muihin verrattuna selkeästi vähiten. Työpainotteinen päivä oli vaikuttanut eniten jäsenten kokemukseen oman elämän mielekkyydestä. Vastaajista 47 % koki, että työpainotteisen päivän vuoksi elämän mielekkyys on kasvanut huomattavasti. Klubitalo oli myös selkeästi eniten vaikuttanut kuntoutumisen eri osa-alueilla jäsenten osallistumismahdollisuuksiin. 47 % vastaajista kokivat, että ne ovat lisääntyneet paljon Klubitalolla käymisen vuoksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esittelen yhteisöön liittyvää teoriaa, sillä Klubitalojen toiminta perustuu työntekijöiden ja asiakkaiden muodostamaan yhteisöön. Klubitalolla jäsenet ovat säännöllisesti hyvin kiinteässä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Siksi tuon teoriaosuudessa esille myös vertaistukeen ja yhteisöllisen hoitoon liittyvää teoriatietoa. Kerron samassa luvussa myös erilaisista yhteisöä tukevista rakenteista. Esittelen opinnäytetyössäni myös kuntoutumiseen liittyvää teoriatietoa. Kerron yleisesti mielenterveyskuntoutumisesta, mielenterveydestä sekä tuon esille Porin mielenterveyspalveluiden kolmatta sektoria. Lisäksi kerron Fountain House -ideologiasta, Klubitalojen perustasta sekä lähemmin Porin Klubitalo Sarastuksesta, johon opinnäytetyöni perustuu.
Suoritin tutkimuksen käyttämällä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä olivat Porin Klubitalo Sarastuksen jäsenet sekä aktiivijäsenet. Aktiivijäsen on jäsen, joka käy Klubitalolla vähintään kerran kuukaudessa. Tiedonkeruussa käytin tekemiäni kyselylomakkeita.
Tutkimustuloksista ilmenee, että Klubitalon toimintaperiaatteet ovat jäsenten mielestä toteutuneet kaikilta osin suhteellisen hyvin ja kyseisen kaltainen ideologia toimii. Toimintaperiaatteista toteutui parhaiten kokemus omakohtaisesta vastuusta ja kuntoutumisesta. Vastaajista 58 % koki sen toteutuneen Klubitalolla hyvin. Yhteydenotot onnistuivat jäsenten mielestä kaikista vähiten. Vastaajista 29 % arvioi, että kyseinen toimintaperiaate on toteutunut hyvin, mikä oli muihin verrattuna selkeästi vähiten. Työpainotteinen päivä oli vaikuttanut eniten jäsenten kokemukseen oman elämän mielekkyydestä. Vastaajista 47 % koki, että työpainotteisen päivän vuoksi elämän mielekkyys on kasvanut huomattavasti. Klubitalo oli myös selkeästi eniten vaikuttanut kuntoutumisen eri osa-alueilla jäsenten osallistumismahdollisuuksiin. 47 % vastaajista kokivat, että ne ovat lisääntyneet paljon Klubitalolla käymisen vuoksi.