Kädentaitoja erityisryhmille - kädentaitokansio erityisryhmien ohjaamiseen
Koivunen, Aleksandra (2014)
Koivunen, Aleksandra
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516711
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kädentaitokansio, jonka pohjaksi opinnäytetyöntekijä piti kädentaitoihin liittyviä ohjaushetkiä Ammattiopisto Luovin opiskelijoille. Työn lähtökohtana olivat opinnäytetyön tekijän omakohtainen kiinnostus ja harrastuneisuus liittyen tutkittavaan aiheeseen.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus pohjustaa kädentaitojen merkitystä niin subjektiivisena kokemuksena kuin ryhmänä työskenneltäessä. Teoria selventää kädentaitojen merkitystä myös syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana ja terapeuttisena kokemuksena ihmiselle. Teoreettisessa osuudessa on nostettu esille myös erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä, jotka myös ovat osa tämän opinnäytetyön tutkimusta, sekä tarkasteltu mahdollisia kommunikointimenetelmiä, joita heidän kanssaan voidaan käyttää.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen toimintatutkimus, jonka lopullisena tuotoksena on valmis kädentaitokansio. Tutkimus tehtiin Luovin opiskelijoiden kanssa keväällä 2014. Tutkimuksessa on myös etnografisia piirteitä. Etnografia ei ole vain yksi metodi, vaan se on tutkimisen tyyli, johon kuuluu esitutkimusta, lukemista, muistiinpanoja, kenttätyötä, havainnointia sekä kulttuurikeskeisyyttä. (Syrjäläinen, Eronen & Värri (toim.). 2007, 160). Esitutkimuksena eli aiheeseen ennalta tutustumisena käytettiin työn tekijän jo valmista tietopohjaa sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Kenttätyönä pidettiin ohjaushetket, joiden aikana tehtiin havaintoja ja muistiinpanoja. Muistiinpanojen ja havaintojen perusteella pystyttiin muokkaamaan ohjausta ja ohjeita parempaan suuntaan.
Tehdyn tutkimuksen perusteella kansioon valikoituneet ohjeet muuttuivat selkeämmiksi ja lyhyemmiksi. Kansion sisältöä on myös yksinkertaistettu ja sinne on lisätty asioita, joihin ohjaajana toimivan henkilön tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tulokset ovat sekä kuvauksia että tulkintoja (Anttila 2006, 345.). Tässä työssä on käytetty apuna tilannekuvauksia havainnollistamaan tutkimuksen kulkua sekä työn tekijän omia tulkintoja ohjaamistilanteista.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus pohjustaa kädentaitojen merkitystä niin subjektiivisena kokemuksena kuin ryhmänä työskenneltäessä. Teoria selventää kädentaitojen merkitystä myös syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana ja terapeuttisena kokemuksena ihmiselle. Teoreettisessa osuudessa on nostettu esille myös erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä, jotka myös ovat osa tämän opinnäytetyön tutkimusta, sekä tarkasteltu mahdollisia kommunikointimenetelmiä, joita heidän kanssaan voidaan käyttää.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen toimintatutkimus, jonka lopullisena tuotoksena on valmis kädentaitokansio. Tutkimus tehtiin Luovin opiskelijoiden kanssa keväällä 2014. Tutkimuksessa on myös etnografisia piirteitä. Etnografia ei ole vain yksi metodi, vaan se on tutkimisen tyyli, johon kuuluu esitutkimusta, lukemista, muistiinpanoja, kenttätyötä, havainnointia sekä kulttuurikeskeisyyttä. (Syrjäläinen, Eronen & Värri (toim.). 2007, 160). Esitutkimuksena eli aiheeseen ennalta tutustumisena käytettiin työn tekijän jo valmista tietopohjaa sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Kenttätyönä pidettiin ohjaushetket, joiden aikana tehtiin havaintoja ja muistiinpanoja. Muistiinpanojen ja havaintojen perusteella pystyttiin muokkaamaan ohjausta ja ohjeita parempaan suuntaan.
Tehdyn tutkimuksen perusteella kansioon valikoituneet ohjeet muuttuivat selkeämmiksi ja lyhyemmiksi. Kansion sisältöä on myös yksinkertaistettu ja sinne on lisätty asioita, joihin ohjaajana toimivan henkilön tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tulokset ovat sekä kuvauksia että tulkintoja (Anttila 2006, 345.). Tässä työssä on käytetty apuna tilannekuvauksia havainnollistamaan tutkimuksen kulkua sekä työn tekijän omia tulkintoja ohjaamistilanteista.