Päivittäisviestinnän kehittäminen Olutravintola Nurkassa
Heino, Mirva (2014)
Heino, Mirva
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215499
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Olutravintola Nurkan henkilökunnan välisiä päivittäisviestinnän käytäntöjä ja viestintäkanavia. Tavoitteena oli aluksi analysoida ravintolan nykyisen päivittäisviestinnän tilannekuvaa viestintätutkimuksen avulla. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta tavoitteena oli päivittää jo olemassa olevia viestinnän käytäntöjä ja ideoida henkilöstön käyttöön uusia viestintätapoja.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli työyhteisö- ja päivittäisviestintää sekä viestinnän prosessointia. Lisäksi pohdittiin näiden viestinnän muotojen yhteyttä työyhteisön hyvinvointiin. Viitekehysosassa käsitellään myös päivittäisviestinnän ja sen prosessoinnin merkitystä ja haasteita sekä aidon kuuntelemisen vaikutusta työyhteisössä. Teoreettista viitekehystä luotaessa hyödynnettiin aiheita käsittelevää kirjallisuutta ja artikkeleita alan julkaisuista.
Tutkimuksessa näkökulmaksi valittiin kanavalähtöinen viestinnän suunnittelu ja menetelmiksi havainnointi ja kysely. Havainnoinnin avulla kartoitettiin päivittäisviestinnän tilannekuvaa, ja sen avulla saatuja tuloksia ja teoreettista viitekehystä hyödyntäen tehtiin kyselyt henkilökunnalle ja esimiehelle. Jotta kyselyn avulla saatiin konkreettisia tuloksia, kyselyissä käytettiin kaaviota, jossa esiteltiin olemassa olevat viestinnän kanavat ja muutamia avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset olivat henkilökunnalle ja esimiehelle erilaiset, mutta käsittelivät samoja teemoja. Vastausten avulla haluttiin tietää, miten hyödyllisenä viestintäkanavat koettiin ja millaisia odotuksia ja haasteita henkilöstö koki ravintolan päivittäisviestinnässä.
Tutkimuksessa esille nousseiden tulosten, toiveiden ja kehitysehdotusten pohjalta ideoitiin ravintolalle uusia tapoja viestiä. Opinnäytetyöprosessissa kehitysehdotuksena ravintolalle luotiin vuosikello uutena viestinnän menetelmänä. Vuosikellon suunnitteluun liitettiin myös esimiehen toive ideoida henkilöstölle uusi palaverikäytäntö. Viestinnän prosessointia hyödynnettiin, kun päivitettiin ravintolassa käytössä olevia prosesseja ja manuaaleja. Ravintolalle luotiin myös uusia prosessikuvauksia, joiden avulla otettiin huomioon kyselyssä esille tulleet henkilökunnan toiveet.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli työyhteisö- ja päivittäisviestintää sekä viestinnän prosessointia. Lisäksi pohdittiin näiden viestinnän muotojen yhteyttä työyhteisön hyvinvointiin. Viitekehysosassa käsitellään myös päivittäisviestinnän ja sen prosessoinnin merkitystä ja haasteita sekä aidon kuuntelemisen vaikutusta työyhteisössä. Teoreettista viitekehystä luotaessa hyödynnettiin aiheita käsittelevää kirjallisuutta ja artikkeleita alan julkaisuista.
Tutkimuksessa näkökulmaksi valittiin kanavalähtöinen viestinnän suunnittelu ja menetelmiksi havainnointi ja kysely. Havainnoinnin avulla kartoitettiin päivittäisviestinnän tilannekuvaa, ja sen avulla saatuja tuloksia ja teoreettista viitekehystä hyödyntäen tehtiin kyselyt henkilökunnalle ja esimiehelle. Jotta kyselyn avulla saatiin konkreettisia tuloksia, kyselyissä käytettiin kaaviota, jossa esiteltiin olemassa olevat viestinnän kanavat ja muutamia avoimia kysymyksiä. Avoimet kysymykset olivat henkilökunnalle ja esimiehelle erilaiset, mutta käsittelivät samoja teemoja. Vastausten avulla haluttiin tietää, miten hyödyllisenä viestintäkanavat koettiin ja millaisia odotuksia ja haasteita henkilöstö koki ravintolan päivittäisviestinnässä.
Tutkimuksessa esille nousseiden tulosten, toiveiden ja kehitysehdotusten pohjalta ideoitiin ravintolalle uusia tapoja viestiä. Opinnäytetyöprosessissa kehitysehdotuksena ravintolalle luotiin vuosikello uutena viestinnän menetelmänä. Vuosikellon suunnitteluun liitettiin myös esimiehen toive ideoida henkilöstölle uusi palaverikäytäntö. Viestinnän prosessointia hyödynnettiin, kun päivitettiin ravintolassa käytössä olevia prosesseja ja manuaaleja. Ravintolalle luotiin myös uusia prosessikuvauksia, joiden avulla otettiin huomioon kyselyssä esille tulleet henkilökunnan toiveet.