Sahuri ja pelastaja : Tehdaspalokunnan ensiapukoulutuksen kehittämistyön arviointi
Holmavuo, Miikka (2014)
Holmavuo, Miikka
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815944
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä arvioidaan Versowood Oy:n Hankasalmen Sahalla 11/2012 – 11/2013 välisellä ajalla pidetyn tehdaspalokunnan ensiaputoiminnan kehitystyö ja siihen liittyvän yhteistoiminta
harjoituksen onnistumista. Arvioinnissa käytettiin materiaalia, joita saatiin kyselylomakkeista, avoimesta ryhmähaastattelusta sekä omista muistiinpanoistani kehitystyön ajalta sekä harjoituksesta. Arvioinnit saatiin tehdaspalokunnan miehistöltä, SPR:n vapaaehtoiselta jäseneltä sekä pelastustoimen ja ensihoidon tarkkailijoilta.
Kyselylomakkeiden analyysissa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Itse arvioin tuloksia käyttämällä havainnoivaa tutkimusmenetelmää, jossa tutkija on itse mukana fyysisesti tutkittavien kanssa. Tämän opinnäytetyön kannalta se oli luontevin valinta, koska itse olin kouluttajana kehitystyössä sekä yhteistoimintaharjoituksessa tarkkailijana kentällä.
Sahateollisuus on toimialoista posti- ja kuriiritoiminnan jälkeen riskialttein työpaikka. Hankasalmen Sahan työntekijöistä suurin osa miehiä mikä tilastojen mukaan nostaa myös tapaturman riskiä. Kolmantena tekijänä riskin kasvamiseen on työntekijöiden keski-iän jatkuva kohoaminen. Näiden tekijöiden perusteella tehdaspalopäällikkö tilasi ensiaputaitojen ja -välineistön kehittämistyön. Kehittämistyössä käytettiin apuna elämyspedagogiikkaa, jossa korostuu oppiminen yksilönä sekä ryhmänä ja yksilön vastuu ryhmän jäsenenä.
Tilaajan mukaan kehitystyö oli odotusten mukainen. Kehitystyön tuloksena olivat koulutusrunko, joka liitettiin sahan turvallisuusohjeisiin, ensiapuvälineistön päivittyminen sekä pelastustoimen ja ensihoidon yh-teistoimintaharjoitus.
harjoituksen onnistumista. Arvioinnissa käytettiin materiaalia, joita saatiin kyselylomakkeista, avoimesta ryhmähaastattelusta sekä omista muistiinpanoistani kehitystyön ajalta sekä harjoituksesta. Arvioinnit saatiin tehdaspalokunnan miehistöltä, SPR:n vapaaehtoiselta jäseneltä sekä pelastustoimen ja ensihoidon tarkkailijoilta.
Kyselylomakkeiden analyysissa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Itse arvioin tuloksia käyttämällä havainnoivaa tutkimusmenetelmää, jossa tutkija on itse mukana fyysisesti tutkittavien kanssa. Tämän opinnäytetyön kannalta se oli luontevin valinta, koska itse olin kouluttajana kehitystyössä sekä yhteistoimintaharjoituksessa tarkkailijana kentällä.
Sahateollisuus on toimialoista posti- ja kuriiritoiminnan jälkeen riskialttein työpaikka. Hankasalmen Sahan työntekijöistä suurin osa miehiä mikä tilastojen mukaan nostaa myös tapaturman riskiä. Kolmantena tekijänä riskin kasvamiseen on työntekijöiden keski-iän jatkuva kohoaminen. Näiden tekijöiden perusteella tehdaspalopäällikkö tilasi ensiaputaitojen ja -välineistön kehittämistyön. Kehittämistyössä käytettiin apuna elämyspedagogiikkaa, jossa korostuu oppiminen yksilönä sekä ryhmänä ja yksilön vastuu ryhmän jäsenenä.
Tilaajan mukaan kehitystyö oli odotusten mukainen. Kehitystyön tuloksena olivat koulutusrunko, joka liitettiin sahan turvallisuusohjeisiin, ensiapuvälineistön päivittyminen sekä pelastustoimen ja ensihoidon yh-teistoimintaharjoitus.