Viriketoiminta Saga Kanalinrannan ryhmäkodissa
Knuuti, Julia (2014)
Knuuti, Julia
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111215500
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Saga Kanalinrannan ryhmäkodin hoitajien tietoja dementoituneiden viriketoiminnasta sekä mielipiteitä Saga Kanalinrannan ryhmäkodin nykyisestä viriketoiminnasta ja sen kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jotta viriketoimintaa voitaisiin kehittää.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmän muodostivat Saga Kanalinrannan ryhmäkodin hoitajat sekä vapaa-ajan ohjaaja (N=11). Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2014 vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Kirjoitelmia palautui kahdeksan kappaletta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 73. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan ryhmäkohdin hoitajilla oli hyvät ja kattavat tiedot dementoituneiden viriketoiminnasta sekä sen tärkeydestä. Viriketoiminnan ajateltiin selkeästi tukevan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia. Ryhmäkodin viriketoiminta oli tutkimustulosten mukaan monipuolista, mutta tutkimushetkellä sitä ei juurikaan toteutettu. Resurssien puute, joista tärkeimpänä pidettiin ajanpuutetta, koettiin syyksi viriketoiminnan vähyydelle. Yksilöllisyyden huomioimista viriketoiminnan toteuttamisessa pidettiin erittäin tärkeänä, mutta sen toteutumisen koettiin olevan puutteellista.
Ajatuksia ryhmäkodin viriketoiminnan kehittämiseksi tuotiin esille paljon. Kehittämiskohteiksi mainittiin aika, tiedot ja taidot, materiaalit, asenteet, yksilöllisyys sekä kenen vastuulla viriketoiminnan järjestäminen on. Hoitajat haluaisivat enemmän viriketoiminnalle varattua aikaa. Tietotaitoa viriketoiminnan järjestämiseksi on, mutta osa koki dementoituneen viriketoiminnan ohjaamisen vaikeaksi. Viriketoiminnan ohjaamisen ja järjestämisen tueksi toivottiin lisää materiaalia. Hoitajat haluaisivat järjestää viriketoimintaa enemmän yksilöllisesti, asukkaan toimintakyvyn, toiveet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Viriketoiminnan järjestämisen koettiin olevan hoitajien vastuulla, mutta myös vapaa-ajan ohjaaja kävi pitämässä viriketuokioita ja hänen läsnäoloaan ja tukeaan viriketoiminnan järjestämisessä toivottiin.
Jatkossa voitaisiin tutkia asukkaiden tai omaisten näkemyksiä viriketoiminnan toteutumisesta sekä viriketoiminnan vaikutusta dementoituneeseen. Mielenkiintoista olisi tehdä muihin Saga-senioritaloihin samanlainen tutkimus ja vertailla tuloksia.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmän muodostivat Saga Kanalinrannan ryhmäkodin hoitajat sekä vapaa-ajan ohjaaja (N=11). Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2014 vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Kirjoitelmia palautui kahdeksan kappaletta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 73. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan ryhmäkohdin hoitajilla oli hyvät ja kattavat tiedot dementoituneiden viriketoiminnasta sekä sen tärkeydestä. Viriketoiminnan ajateltiin selkeästi tukevan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia. Ryhmäkodin viriketoiminta oli tutkimustulosten mukaan monipuolista, mutta tutkimushetkellä sitä ei juurikaan toteutettu. Resurssien puute, joista tärkeimpänä pidettiin ajanpuutetta, koettiin syyksi viriketoiminnan vähyydelle. Yksilöllisyyden huomioimista viriketoiminnan toteuttamisessa pidettiin erittäin tärkeänä, mutta sen toteutumisen koettiin olevan puutteellista.
Ajatuksia ryhmäkodin viriketoiminnan kehittämiseksi tuotiin esille paljon. Kehittämiskohteiksi mainittiin aika, tiedot ja taidot, materiaalit, asenteet, yksilöllisyys sekä kenen vastuulla viriketoiminnan järjestäminen on. Hoitajat haluaisivat enemmän viriketoiminnalle varattua aikaa. Tietotaitoa viriketoiminnan järjestämiseksi on, mutta osa koki dementoituneen viriketoiminnan ohjaamisen vaikeaksi. Viriketoiminnan ohjaamisen ja järjestämisen tueksi toivottiin lisää materiaalia. Hoitajat haluaisivat järjestää viriketoimintaa enemmän yksilöllisesti, asukkaan toimintakyvyn, toiveet ja mielenkiinnon kohteet huomioiden. Viriketoiminnan järjestämisen koettiin olevan hoitajien vastuulla, mutta myös vapaa-ajan ohjaaja kävi pitämässä viriketuokioita ja hänen läsnäoloaan ja tukeaan viriketoiminnan järjestämisessä toivottiin.
Jatkossa voitaisiin tutkia asukkaiden tai omaisten näkemyksiä viriketoiminnan toteutumisesta sekä viriketoiminnan vaikutusta dementoituneeseen. Mielenkiintoista olisi tehdä muihin Saga-senioritaloihin samanlainen tutkimus ja vertailla tuloksia.