Päihdepotilaan hoitotyön erikoisosaaminen somaattisessa erikoissairaanhoidossa
Toivonen, Emma-Reeta (2014)
Toivonen, Emma-Reeta
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111415672
Tiivistelmä
Suomessa päihteiden käyttö on lisääntynyt aina 1970-luvulta lähtien, mikä on johtanut päihteiden, sekä niistä riippuvaisten henkilöiden määrän jyrkkään nousuun. Päihteet, sekä niistä riippuvaiset henkilöt ovat suuri kuormittaja niin taloudellisesti, mutta myös terveydenhuollon piirissä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvan, Turun yliopistollisen keskussairaalan, TYKS:n T-sairaalassa sijaitsevalla akuutilla sisätautivuodeosastolla hoidetaan vuosittain lähes 700 potilasta, joiden hoidon tarve johtuu päihteiden käytöstä. Päihteiden käyttäjät ovat kuormittava potilasryhmä niin henkisesti kuin fyysisestikin, sillä usein törmätään niin fyysiseen kuin verbaaliseen väkivaltaan, mikä osittain johtuu potilaan omasta tilansa ymmärtämättömyydestä. Päihderiippuvainen henkilö on somaattisella puolella haastava, koska siellä on harvoin heidän tarvitsemaansa mielenterveys- ja päihdepuolen asiantuntemusta riittävästi. Tämä on nostanut esiin tarpeen tälle kehittämisprojektille.
Kehittämisprojektissa oli kolme vaihetta. Päihdepotilaan hoitotyön erikoisosaamisen kuvaus, päihdepotilaan hoitotyön koulutus- ja perehdytystarpeen arviointi, sekä hoitopolku- ajattelumallin hahmottuminen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaista erikoisosaamista sairaanhoitaja tarvitsee hoitaakseen päihdepotilasta somaattisella osastolla. Osatavoitteina oli arvioida koulutuksen- ja perehdytyksen tarvetta päihdepotilaiden kohdalla, samoin kuin kehittää hoitopolku-ajattelumallia. Ryhmähaastatteluilla pyrittiin varmentamaan sairaanhoitajan erikoisosaamisen alueita ja kehittämään päihdepotilaan hoitotyötä. Tarkoituksena oli myös kehittää päihteiden käyttäjän jatkohoitoon hakeutumista, sekä lisätä yhteistyötä jatkohoidon kentän kanssa. Päihteiden käyttäjän olisi hyvä hakeutua jatkohoitoon heti somaattisen hoidon päätyttyä, jotta hänen saamansa hoito olisi mahdollisimman keskeytyksetön.
Kehittämisprojektin tuotoksena valmistui sairaanhoitajan erikoisosaamisen kuvaus päihdepotilaan hoitotyössä. Tämän lisäksi tuli ilmi koulutuksen- ja perehdytyksen tarve, joita jatkossa järjestetään osaamisen varmentamiseksi. Hoitopolku-ajattelumalli on tarpeellinen päihdepotilaiden kohdalla, mutta sen toiminta käytännössä on vielä hieman heikkoa. Jatkossa haasteeksi muodostuu, että osaamisen varmentamiseksi ei ole kehitetty valmiita mittareita, joten osaamisen varmentamisen tulisi lähteä liikkeelle mittarin luomisesta. Toisaalta myös hoitopolun varmentaminen käytäntöön olisi tarpeen.
Osaamisen kuvausta voidaan jatkossa hyödyntää mm. uusien työntekijöiden perehdytyksessä, erityisosaajien palkkauksessa, sekä koulutusten järjestämisessä ja suunnittelemisessa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvan, Turun yliopistollisen keskussairaalan, TYKS:n T-sairaalassa sijaitsevalla akuutilla sisätautivuodeosastolla hoidetaan vuosittain lähes 700 potilasta, joiden hoidon tarve johtuu päihteiden käytöstä. Päihteiden käyttäjät ovat kuormittava potilasryhmä niin henkisesti kuin fyysisestikin, sillä usein törmätään niin fyysiseen kuin verbaaliseen väkivaltaan, mikä osittain johtuu potilaan omasta tilansa ymmärtämättömyydestä. Päihderiippuvainen henkilö on somaattisella puolella haastava, koska siellä on harvoin heidän tarvitsemaansa mielenterveys- ja päihdepuolen asiantuntemusta riittävästi. Tämä on nostanut esiin tarpeen tälle kehittämisprojektille.
Kehittämisprojektissa oli kolme vaihetta. Päihdepotilaan hoitotyön erikoisosaamisen kuvaus, päihdepotilaan hoitotyön koulutus- ja perehdytystarpeen arviointi, sekä hoitopolku- ajattelumallin hahmottuminen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaista erikoisosaamista sairaanhoitaja tarvitsee hoitaakseen päihdepotilasta somaattisella osastolla. Osatavoitteina oli arvioida koulutuksen- ja perehdytyksen tarvetta päihdepotilaiden kohdalla, samoin kuin kehittää hoitopolku-ajattelumallia. Ryhmähaastatteluilla pyrittiin varmentamaan sairaanhoitajan erikoisosaamisen alueita ja kehittämään päihdepotilaan hoitotyötä. Tarkoituksena oli myös kehittää päihteiden käyttäjän jatkohoitoon hakeutumista, sekä lisätä yhteistyötä jatkohoidon kentän kanssa. Päihteiden käyttäjän olisi hyvä hakeutua jatkohoitoon heti somaattisen hoidon päätyttyä, jotta hänen saamansa hoito olisi mahdollisimman keskeytyksetön.
Kehittämisprojektin tuotoksena valmistui sairaanhoitajan erikoisosaamisen kuvaus päihdepotilaan hoitotyössä. Tämän lisäksi tuli ilmi koulutuksen- ja perehdytyksen tarve, joita jatkossa järjestetään osaamisen varmentamiseksi. Hoitopolku-ajattelumalli on tarpeellinen päihdepotilaiden kohdalla, mutta sen toiminta käytännössä on vielä hieman heikkoa. Jatkossa haasteeksi muodostuu, että osaamisen varmentamiseksi ei ole kehitetty valmiita mittareita, joten osaamisen varmentamisen tulisi lähteä liikkeelle mittarin luomisesta. Toisaalta myös hoitopolun varmentaminen käytäntöön olisi tarpeen.
Osaamisen kuvausta voidaan jatkossa hyödyntää mm. uusien työntekijöiden perehdytyksessä, erityisosaajien palkkauksessa, sekä koulutusten järjestämisessä ja suunnittelemisessa.