Sairaalaturvallisuuden käytännöt kansainvälisesti vertailtuna
Selander, Mikael (2014)
Selander, Mikael
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112817255
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli suomalaisen sairaalaturvallisuuden vertailu kansainvälisesti. Työ on osa päihdehoidon oppimis- ja kehittämiskeskuksen (POKE) hanketta. Keskuksen tavoitteena on muun muassa kehittää päihdealan koulutusta, osaamista ja toimintamalleja.
Työn tavoitteena oli kartoittaa tietoa kansainvälisestä sairaalaturvallisuusteknologiasta, Suomessa markkinoilla olevista sairaalaturvallisuusjärjestelmistä sekä verrata ulkomaisten ja suomalaisten sairaaloiden turvallisuuskäytäntöjä. Työ keskittyi henkilöstö- ja potilasturvallisuutta parantavaan teknologiaan. Työn tavoitteena oli laatia kartoituksen perusteella suositukset sairaalaturvallisuuden parantamiseksi teknologisin keinoin Järvenpään sosiaalisairaalassa.
Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Siihen liittyi tausta- ja tarvekartoitus kyselytutkimuksena Järvenpään sosiaalisairaalan Turvallinen sairaalaympäristö -kehittämistiimille.
Tutkimuksen perusteella Suomen sairaalaturvallisuusteknologinen osaaminen on kansainvälisesti korkeatasoista, erityisesti paikannusteknologiaosaamisessa sekä potilaiden aktiivisuuden seurantaominaisuuksissa. Tutkimuksessa mukana olleiden ulkomaisten sairaaloiden turvallisuusteknologisista ratkaisuista ei nimittäin löytynyt mitään merkittäviä ominaisuuksia, joita ei olisi jo hyödynnetty Suomessa markkinoilla olevissa sairaalaturvallisuusjärjestelmissä.
Järvenpään sosiaalisairaalan keskeisin turvallisuusteknologinen ongelma on nykyisin kahden järjestelmän käyttö, jonka takia vuorokauden eri aikoina käytetään erilaisia turvallisuuskäytäntöjä. Päivisin käytössä oleva henkilöhälytysjärjestelmä on tehokas sisätiloissa mutta ei ulkotiloissa. Järjestelmän yhteensopimattomuus vartiointiliikkeen järjestelmän kanssa on myös ongelma. Lisäksi potilailla ei ole henkilöhälytysjärjestelmää, poikkeuksena liikuntarajoitteiset. Työssä esitelty Ekahaun järjestelmä ratkaisisi nämä ongelmat.
Työ antaa käsityksen nykyisten sairaalaturvallisuusjärjestelmien ominaisuuksista. Sen tuloksia voi hyödyntää sairaalaturvallisuusjärjestelmän hankeharkinnan ja kehittämisen tukena
Työn tavoitteena oli kartoittaa tietoa kansainvälisestä sairaalaturvallisuusteknologiasta, Suomessa markkinoilla olevista sairaalaturvallisuusjärjestelmistä sekä verrata ulkomaisten ja suomalaisten sairaaloiden turvallisuuskäytäntöjä. Työ keskittyi henkilöstö- ja potilasturvallisuutta parantavaan teknologiaan. Työn tavoitteena oli laatia kartoituksen perusteella suositukset sairaalaturvallisuuden parantamiseksi teknologisin keinoin Järvenpään sosiaalisairaalassa.
Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Siihen liittyi tausta- ja tarvekartoitus kyselytutkimuksena Järvenpään sosiaalisairaalan Turvallinen sairaalaympäristö -kehittämistiimille.
Tutkimuksen perusteella Suomen sairaalaturvallisuusteknologinen osaaminen on kansainvälisesti korkeatasoista, erityisesti paikannusteknologiaosaamisessa sekä potilaiden aktiivisuuden seurantaominaisuuksissa. Tutkimuksessa mukana olleiden ulkomaisten sairaaloiden turvallisuusteknologisista ratkaisuista ei nimittäin löytynyt mitään merkittäviä ominaisuuksia, joita ei olisi jo hyödynnetty Suomessa markkinoilla olevissa sairaalaturvallisuusjärjestelmissä.
Järvenpään sosiaalisairaalan keskeisin turvallisuusteknologinen ongelma on nykyisin kahden järjestelmän käyttö, jonka takia vuorokauden eri aikoina käytetään erilaisia turvallisuuskäytäntöjä. Päivisin käytössä oleva henkilöhälytysjärjestelmä on tehokas sisätiloissa mutta ei ulkotiloissa. Järjestelmän yhteensopimattomuus vartiointiliikkeen järjestelmän kanssa on myös ongelma. Lisäksi potilailla ei ole henkilöhälytysjärjestelmää, poikkeuksena liikuntarajoitteiset. Työssä esitelty Ekahaun järjestelmä ratkaisisi nämä ongelmat.
Työ antaa käsityksen nykyisten sairaalaturvallisuusjärjestelmien ominaisuuksista. Sen tuloksia voi hyödyntää sairaalaturvallisuusjärjestelmän hankeharkinnan ja kehittämisen tukena