Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmän käyttöönoton arviointi Kauniaisten alakouluilla
von Troil, Suvi (2014)
von Troil, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110515242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110515242
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Kauniaisten kaupungin Toimiva lapsi ja perhe-hanketta. Opinnäytetyössä tarkastellaan Toimiva lapsi ja perhe –työmenetelmän käyttöönottoa kahdessa alakoulussa kouluttajakoulutettavien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida soveltuuko Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmä sellaisenaan alakoulun käyttöön. Toimiva lapsi ja perhe –työmenetelmän tarkoituksena on ennaltaehkäistä lasten ongelmia ja lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia. Käytännön tasolla työmenetelmä koostuu ammattilaisen ja perheen välillä käydystä yleisestä ja tarvittaessa kohdennetusta keskustelusta. Kohdennettu keskustelu käydään enemmän tukea tarvitsevien perheiden ja opettajan sekä oppilashuoltoryhmän jäsenen välillä. Kohdennetun keskustelun tavoitteena on laatia konkreettinen toimintasuunnitelma lapsen ja perheen tukemiseksi. Aihe on ajankohtainen, koska uusi oppilashuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Uudessa laissa korostuu ennaltaehkäisevän työn merkitys. Tämä edellyttää uusien ennaltaehkäisyyn keskittyvien työmenetelmien etsimistä.
Toimiva lapsi ja perhe -kouluttaja koulutus järjestettiin syyslukukauden 2013 ja kevätlukukauden 2104 aikana. Koulutettavia oli yhteensä 23 henkilöä. Näistä viisi henkilöä edusti alakouluja. Koulutuspäiviä oli 8, joista jokainen oli seitsemän tunnin mittainen. Koulutuksen aikana tutkija piti tutkimuspäiväkirjaa käyttäen osallistuvaa havainnointia tutkimusmenetelmänä. Tutkimukseen osallistuvien alakoulujen edustajat kokoontuivat kahteen kokoukseen, joista ensimmäinen toteutui tammikuussa ja toinen toukokuussa. Nämä kokoukset videoitiin ja niistä tehtiin sisällönanalyysi.
Kouluttajakoulutettavat kokivat, että Toimiva lapsi ja perhe –työmenetelmän käyttö tuo lisää tietoa lapsesta ja perheestä. Työmenetelmän avulla oppilaan oppimispolku esikoulusta alakouluun selkiytyi, mitä pidettiin positiivisena. Kouluttajakoulutettavat kokivat työmenetelmään kuuluvat lomakkeet vaikeaselkoisiksi ja liian strukturoiduiksi. Työmenetelmän käyttöön resursoitu aika ja siitä annettava korvaus huolestuttivat kouluttajakoulutettavia. Työmenetelmän käyttöönottoon negatiivisesti vaikuttavia asioita olivat muun muassa ajanpuute, kirjallisten töiden lisääntyminen, koettu uhka omalle työskentelytavalle ja oman toimenkuvan laajentuminen alalle, jota ei koettu itselle kuuluvaksi. Huomionarvoista on, että kouluttajakoulutettavat kokivat tärkeäksi sen mielensisäisen prosessin, joka tapahtui työmenetelmäkoulutuksen aikana. Prosessi koettiin tärkeäksi työmenetelmän sisäistämisen kannalta. Esimiesten tukea työmenetelmän käyttöönotolle toivottiin.
Hyvä jatkotutkimuskohde olisi tutkia Toimiva lapsi ja perhe – työmenetelmän soveltumista koulun arkeen. Miten laajasti opettajat ja oppilashuoltoryhmä käyttävät menetelmää? Miten työntekijät kokevat menetelmän sitä käytettyään? Toisaalta myös käyttöönottoprosessi alakouluille on mielenkiintoinen jatkotutkimusehdotus. Eri työmenetelmien käyttöönottoprosessit ovat työläitä ja vaativat tarkkaa kustannusarviota ja resurssien varaamista. Tutkija suosittelee opinnäytetyön tulosten pohjalta uuden työmenetelmän käyttöönoton harkinta vaiheessa työntekijöiden mukaan ottamista, jotta saadaan tarkempaa tietoa jo olemassa olevasta toimintakulttuurista.
Avainsanat: Ennaltaehkäisevä perheinterventio, käyttöönotto, alakoulu
Toimiva lapsi ja perhe -kouluttaja koulutus järjestettiin syyslukukauden 2013 ja kevätlukukauden 2104 aikana. Koulutettavia oli yhteensä 23 henkilöä. Näistä viisi henkilöä edusti alakouluja. Koulutuspäiviä oli 8, joista jokainen oli seitsemän tunnin mittainen. Koulutuksen aikana tutkija piti tutkimuspäiväkirjaa käyttäen osallistuvaa havainnointia tutkimusmenetelmänä. Tutkimukseen osallistuvien alakoulujen edustajat kokoontuivat kahteen kokoukseen, joista ensimmäinen toteutui tammikuussa ja toinen toukokuussa. Nämä kokoukset videoitiin ja niistä tehtiin sisällönanalyysi.
Kouluttajakoulutettavat kokivat, että Toimiva lapsi ja perhe –työmenetelmän käyttö tuo lisää tietoa lapsesta ja perheestä. Työmenetelmän avulla oppilaan oppimispolku esikoulusta alakouluun selkiytyi, mitä pidettiin positiivisena. Kouluttajakoulutettavat kokivat työmenetelmään kuuluvat lomakkeet vaikeaselkoisiksi ja liian strukturoiduiksi. Työmenetelmän käyttöön resursoitu aika ja siitä annettava korvaus huolestuttivat kouluttajakoulutettavia. Työmenetelmän käyttöönottoon negatiivisesti vaikuttavia asioita olivat muun muassa ajanpuute, kirjallisten töiden lisääntyminen, koettu uhka omalle työskentelytavalle ja oman toimenkuvan laajentuminen alalle, jota ei koettu itselle kuuluvaksi. Huomionarvoista on, että kouluttajakoulutettavat kokivat tärkeäksi sen mielensisäisen prosessin, joka tapahtui työmenetelmäkoulutuksen aikana. Prosessi koettiin tärkeäksi työmenetelmän sisäistämisen kannalta. Esimiesten tukea työmenetelmän käyttöönotolle toivottiin.
Hyvä jatkotutkimuskohde olisi tutkia Toimiva lapsi ja perhe – työmenetelmän soveltumista koulun arkeen. Miten laajasti opettajat ja oppilashuoltoryhmä käyttävät menetelmää? Miten työntekijät kokevat menetelmän sitä käytettyään? Toisaalta myös käyttöönottoprosessi alakouluille on mielenkiintoinen jatkotutkimusehdotus. Eri työmenetelmien käyttöönottoprosessit ovat työläitä ja vaativat tarkkaa kustannusarviota ja resurssien varaamista. Tutkija suosittelee opinnäytetyön tulosten pohjalta uuden työmenetelmän käyttöönoton harkinta vaiheessa työntekijöiden mukaan ottamista, jotta saadaan tarkempaa tietoa jo olemassa olevasta toimintakulttuurista.
Avainsanat: Ennaltaehkäisevä perheinterventio, käyttöönotto, alakoulu