PALAVERIEN AUTUUS JA AHDINKO
Uutinen, Antti (2014)
Uutinen, Antti
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518591
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin palaverikäytäntöjä ja -kulttuuria. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Trafin palaverikulttuurin ja toimintatapojen nykytilaa kyselytutkimuksen avulla ja tuottaa kehitysehdotuksia palaverikulttuurin ja -toimintamallien kehittämiseksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Trafin palaverikulttuuria ja toimintatapoja kulttuurin näkökulmasta. Tutkimuksesta rajattiin ulos organisaatiokulttuurin kokonaisvaltainen selvittäminen ja keskityttiin palaveritoiminnan arvioimiseen palaverikulttuurin näkökulmasta.
Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, jossa perusjoukkona oli Liikenteen turvallisuusviraston henkilöstö. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla Webropol-tutkimusalustaa apuna käyttäen. Tutkimukseen vastasi yhteensä 193 vastaajaa. Tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin IBM SPPS Statistics-analysointiohjelmiston avulla. Muuttujien välistä riippuvuutta tutkittiin muun muassa ristiintaulukoinnin avulla. Tuloksia analysointiin ei-parametristen testien kuten muun muassa Khiin neliö (χ2) -testin eli ns. χ2 -riippumattomuustestin sekä Mann–Whitney U -testin avulla.
Tutkimuksen perusteella palaveritoiminnassa eniten kehitettävää on palaverin päätöksentekoon ja palaveritoiminnan päämääriin ja osallistumiseen liittyvissä seikoissa sekä valmistautumisessa ja ajanhallinnassa. Tuloksista voitiin havaita, että tietyt palaverikäytännöt sekä -kulttuuri ovat differentioituneet muun muassa toimipaikkojen, tehtäväryhmien sekä virastotaustan suhteessa.
Kulttuurin kannalta katsottuna kehittymistarpeet ovat ulkoiseen sopeutumiseen ja sisäiseen yhdentymiseen liittyvillä alueilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Trafin palaverikulttuuria ja toimintatapoja kulttuurin näkökulmasta. Tutkimuksesta rajattiin ulos organisaatiokulttuurin kokonaisvaltainen selvittäminen ja keskityttiin palaveritoiminnan arvioimiseen palaverikulttuurin näkökulmasta.
Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, jossa perusjoukkona oli Liikenteen turvallisuusviraston henkilöstö. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla Webropol-tutkimusalustaa apuna käyttäen. Tutkimukseen vastasi yhteensä 193 vastaajaa. Tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin IBM SPPS Statistics-analysointiohjelmiston avulla. Muuttujien välistä riippuvuutta tutkittiin muun muassa ristiintaulukoinnin avulla. Tuloksia analysointiin ei-parametristen testien kuten muun muassa Khiin neliö (χ2) -testin eli ns. χ2 -riippumattomuustestin sekä Mann–Whitney U -testin avulla.
Tutkimuksen perusteella palaveritoiminnassa eniten kehitettävää on palaverin päätöksentekoon ja palaveritoiminnan päämääriin ja osallistumiseen liittyvissä seikoissa sekä valmistautumisessa ja ajanhallinnassa. Tuloksista voitiin havaita, että tietyt palaverikäytännöt sekä -kulttuuri ovat differentioituneet muun muassa toimipaikkojen, tehtäväryhmien sekä virastotaustan suhteessa.
Kulttuurin kannalta katsottuna kehittymistarpeet ovat ulkoiseen sopeutumiseen ja sisäiseen yhdentymiseen liittyvillä alueilla.