Vertaistuen ja elämänhistorian merkitys Alkoholistien Aikuiset Lapset -ryhmässä
Taipale, Emmi; Salonen, Maiju (2014)
Taipale, Emmi
Salonen, Maiju
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016162
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia eteläsuomalaisen Alkoholistien Aikuiset Lapset (AAL) -ryhmän jäsenten kokemuksia saamastaan vertaistuesta. Lisäksi selvitimme, millaiset asiat ryhmäläisten elämäntarinoissa ovat vaikuttaneet avun ja tuen hakemiseen vertaisryhmästä. Lapsuudessa kohdattu alkoholismi ja muut toimintahäiriöt perheessä vaikuttavat suuresti elämään myös aikuisuudessa. Usein lapsuuden traumat nousevat pintaan jossain vaiheessa aikuisuutta aiheuttaen ahdistusta ja muita tunteita, jotka tarvitsevat käsittelemistä. AAL-ryhmä auttaa käsittelemään näitä tunteita. Onkin tärkeää, että ryhmäläisten kokemuksia vertaistuesta sekä ryhmään hakeutumisen syitä tutkitaan, sillä alkoholistien läheisten kaipaamasta tuesta ja sen tarpeesta ei juuri ole aikaisempia tutkimuksia. Opinnäytetyömme tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ryhmän toiminnasta ja olemassaolosta, koska AAL-ryhmätoiminta on Suomessa vielä varsin tuntematonta.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin hyödyntäen episodista haastattelua. Haastattelumuoto on sekoitus narratiivista haastattelua sekä teemahaastattelua. Haastattelumme sisälsi sekä avoimia kysymyksiä, mikä edustaa narratiivista otetta, että sanalistan, mikä taas edustaa teemahaastattelun näkökulmaa. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista AAL-ryhmässä aktiivisesti käyvää jäsentä. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Avoimiin kysymyksiin perustuva aineisto analysoitiin käyttäen holistista sisällön analyysia, kun taas sanalistaan perustuvassa aineistossa hyödynnettiin holistista muodon analyysia.
Tutkimustulokset paljastivat ryhmän jäsenten kokevan ryhmässä käymisen erittäin hyödylliseksi. Syitä ryhmään hakeutumiseen oli useita, mutta kaikkia yhdistävänä tekijänä olivat lapsuuden asiat, joiden käsittelemiseen tarvittiin apua. Tärkeintä haastatelluille tuntui olevan ryhmätoiminnassa vallitseva kunnioituksen ilmapiiri sekä tasa-arvo. Muilta saadun tuen ja ryhmässä syntyneiden sosiaalisten suhteiden, jopa ystävyyssuhteiden, merkitys näyttäytyi erittäin merkityksellisenä tutkittavien elämässä. Vertaistoiminnassa haastatellut kokivat tulevansa todellisesti kuulluiksi ja saavansa kaipaamaansa tukea sekä apua, jotta voivat käsitellä ongelmiaan ja parantua niistä.
Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin hyödyntäen episodista haastattelua. Haastattelumuoto on sekoitus narratiivista haastattelua sekä teemahaastattelua. Haastattelumme sisälsi sekä avoimia kysymyksiä, mikä edustaa narratiivista otetta, että sanalistan, mikä taas edustaa teemahaastattelun näkökulmaa. Tutkimukseen osallistui neljä vapaaehtoista AAL-ryhmässä aktiivisesti käyvää jäsentä. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Avoimiin kysymyksiin perustuva aineisto analysoitiin käyttäen holistista sisällön analyysia, kun taas sanalistaan perustuvassa aineistossa hyödynnettiin holistista muodon analyysia.
Tutkimustulokset paljastivat ryhmän jäsenten kokevan ryhmässä käymisen erittäin hyödylliseksi. Syitä ryhmään hakeutumiseen oli useita, mutta kaikkia yhdistävänä tekijänä olivat lapsuuden asiat, joiden käsittelemiseen tarvittiin apua. Tärkeintä haastatelluille tuntui olevan ryhmätoiminnassa vallitseva kunnioituksen ilmapiiri sekä tasa-arvo. Muilta saadun tuen ja ryhmässä syntyneiden sosiaalisten suhteiden, jopa ystävyyssuhteiden, merkitys näyttäytyi erittäin merkityksellisenä tutkittavien elämässä. Vertaistoiminnassa haastatellut kokivat tulevansa todellisesti kuulluiksi ja saavansa kaipaamaansa tukea sekä apua, jotta voivat käsitellä ongelmiaan ja parantua niistä.