Matalaenergiarivitalon suunnittelu : Designing and planning a low-energy-terraced house
Lintula, Jan (2014)
Lintula, Jan
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616948
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ensivaiheen tavoitteena oli selvittää olisiko matalaenergiarivitalon rakentaminen omaan omistukseen – mutta edelleen vuokrattavaksi – kannattavaa 20 vuotta kestävänä sijoituksena. Käyttökustannusten minimointi, vesi- ja kosteusvahinkojen torjunta, kestävä ja pilaantumaton rakennusrunko sekä rakennuksen hyvä jälleenmyyntiarvo olivat muita suunnittelun lähtökohtia.
Kannattavuusarvioinnin osoitettua hankkeen potentiaalin, toimeksiantoa laajennettiin rakennuslupa-anomusta varten tarvittavien suunnitelmien laatimiseen. Rakennussuunnittelua laajennettiin lisäksi työn edetessä yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, aina kun tälle ilmeni tarvetta. Arkkitehtisuunnittelun jälkeen, mukaan valitut rakenteet piti mitoittaa, joten projektia jatkettiin rakennesuunnitteluna. Lopulliseksi tavoitteeksi työlle muotoutui tarvittavien suunnitelmien ja piirustusten laatiminen rakennuksen lupahakemusta ja rakennustöiden aloittamista varten.
Rakennussuunnittelussa tehtiin pääpiirustukset ja luotiin tärkeimmät linjaukset, kuten tilaohjelma ja rakennusmateriaalien valinta, rakennuksen julkisivut ja sijoittuminen tontille. Asemapiirustusta työstettiin kauan, jotta tontin ilmansuunnat ja käyttömahdollisuudet saatiin kunnolla hyödynnettyä. Toimeksiannon reunaehtojen ja laskelmien perusteella runkotyypiksi valittiin paikalla valettu, massiivinen betonirunko. Ala- ja yläpohjaksi valittiin valettu betonilaatta. Katemateriaalin valinnassa päädyttiin betonitiileen ja ulkoseinien eristeeksi valittiin SPU:n polyuretaani-eristelevyt.
Rakennesuunnittelussa mitoitettiin kantavat rakenteet, suunniteltiin detaljit ja liittymät ja kehitettiin vesivuotojen varalle uusia keinoja rakenteiden suojaamiseksi. Vesivahingot aiheuttavat Suomessa valtavasti kustannuksia, joten työssä lähdettiin ennakoimaan tulevaisuudessa luultavasti nähtäviä tiukempia määräyksiä, joilla pyritään ehkäisemään asuntojen vesivahinkoja. Myös energiaselvitys ja vaipan rakennusfysikaalinen tarkastelu tehtiin osana rakennesuunnittelua. Pakollisena osana rakennuslupamenettelyä energiaselvitys sisältää rakennuksen E-luvun ja energialuokan määrityksen sekä vuotuisen ostoenergian tarpeen laskennan. Rivitalon E-luvuksi saatiin 110 ja rakennuksen energialuokaksi B.
Toimeksiannossa kannattavuuden tunnistetuiksi riskeiksi todettiin mahdolliset rakentamisen ja energian kustannustason muutokset sekä mahdollinen kysynnän virhearviointi. Projektin tavoitteissa onnistuttiin asetettua aikataulua lukuun ottamatta erittäin hyvin. Toteutusvaiheessa tullaan tarvitsemaan vielä runsaasti detaljisuunnitelmia, mutta rakennuslupaa voidaan anoa ja työt näiden suunnitelmien turvin aloittaa.
Projekti jää tässä vaiheessa tauolle, mutta mikäli tontti- ja rahoitusneuvottelut johtavat tulokseen ja yleiset suhdanteet kääntyvät rakentamiselle suotuisammiksi, töitä jatketaan todennäköisesti toteutuksen parissa.
Kannattavuusarvioinnin osoitettua hankkeen potentiaalin, toimeksiantoa laajennettiin rakennuslupa-anomusta varten tarvittavien suunnitelmien laatimiseen. Rakennussuunnittelua laajennettiin lisäksi työn edetessä yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, aina kun tälle ilmeni tarvetta. Arkkitehtisuunnittelun jälkeen, mukaan valitut rakenteet piti mitoittaa, joten projektia jatkettiin rakennesuunnitteluna. Lopulliseksi tavoitteeksi työlle muotoutui tarvittavien suunnitelmien ja piirustusten laatiminen rakennuksen lupahakemusta ja rakennustöiden aloittamista varten.
Rakennussuunnittelussa tehtiin pääpiirustukset ja luotiin tärkeimmät linjaukset, kuten tilaohjelma ja rakennusmateriaalien valinta, rakennuksen julkisivut ja sijoittuminen tontille. Asemapiirustusta työstettiin kauan, jotta tontin ilmansuunnat ja käyttömahdollisuudet saatiin kunnolla hyödynnettyä. Toimeksiannon reunaehtojen ja laskelmien perusteella runkotyypiksi valittiin paikalla valettu, massiivinen betonirunko. Ala- ja yläpohjaksi valittiin valettu betonilaatta. Katemateriaalin valinnassa päädyttiin betonitiileen ja ulkoseinien eristeeksi valittiin SPU:n polyuretaani-eristelevyt.
Rakennesuunnittelussa mitoitettiin kantavat rakenteet, suunniteltiin detaljit ja liittymät ja kehitettiin vesivuotojen varalle uusia keinoja rakenteiden suojaamiseksi. Vesivahingot aiheuttavat Suomessa valtavasti kustannuksia, joten työssä lähdettiin ennakoimaan tulevaisuudessa luultavasti nähtäviä tiukempia määräyksiä, joilla pyritään ehkäisemään asuntojen vesivahinkoja. Myös energiaselvitys ja vaipan rakennusfysikaalinen tarkastelu tehtiin osana rakennesuunnittelua. Pakollisena osana rakennuslupamenettelyä energiaselvitys sisältää rakennuksen E-luvun ja energialuokan määrityksen sekä vuotuisen ostoenergian tarpeen laskennan. Rivitalon E-luvuksi saatiin 110 ja rakennuksen energialuokaksi B.
Toimeksiannossa kannattavuuden tunnistetuiksi riskeiksi todettiin mahdolliset rakentamisen ja energian kustannustason muutokset sekä mahdollinen kysynnän virhearviointi. Projektin tavoitteissa onnistuttiin asetettua aikataulua lukuun ottamatta erittäin hyvin. Toteutusvaiheessa tullaan tarvitsemaan vielä runsaasti detaljisuunnitelmia, mutta rakennuslupaa voidaan anoa ja työt näiden suunnitelmien turvin aloittaa.
Projekti jää tässä vaiheessa tauolle, mutta mikäli tontti- ja rahoitusneuvottelut johtavat tulokseen ja yleiset suhdanteet kääntyvät rakentamiselle suotuisammiksi, töitä jatketaan todennäköisesti toteutuksen parissa.