Toimintolaskennan soveltaminen : case: Yritys D
Aarrevalta, Risto (2014)
Aarrevalta, Risto
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111615725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111615725
Tiivistelmä
Toimintolaskennan soveltaminen kansainvälisessä yrityksessä : case: Yritys D
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella ja tutkia toimintolaskennan soveltamista yrityksen tarpeisiin. Työ käsittelee toimintolaskentamallia, joka oli käytössä hyvin pitkään eräässä kansainvälisessä korkean teknologian yrityksessä. Tämä laskentamalli koettiin yrityksessä hyväksi ja siitä pidettiin yleisesti. Tavoitteena on selvittää kyseisen käytössä olleen laskentamallin perusteet ja analysoida niitä tarkemmin. Tarkoituksena on myös vertailla mallia perinteisen laskennan malleihin sekä selvittää mikä mallissa oli hyvää ja voisiko näitä hyviä puolia käyttää hyödyksi myös muissa yrityksissä. Tutkimusmenetelmänä käytän tapauskohtaista tutkimusmenetelmää.
Työn teoriaosuudessa kerrotaan ensin perinteisen kustannuslaskennan perusteet yleisesti. Tämän jälkeen käyn läpi toimintolaskennasta ensin pääpiirteet ja etenen sitten tarkemmalle tasolle. Käytän kirjallisuuslähteitä tuodakseni esille tärkeimpiä piirteitä, joita toimintolaskentaan liittyy.
Empiirisessä osuudessa kuvaan yrityksessä käytössä ollutta laskentamallia aluksi yleisluontoisesti. Sen jälkeen tutkin tarkemmin mallia aloittaen toimintoanalyysistä ja edeten yrityksen tuotekustannuslaskennassa käytössä olleisiin toimintoihin ja kohdistustekijöihin. Lopuksi tässä osassa käsittelen kyseisen toimintolaskentamallin käytännön soveltamisen ja vertaan sitä vielä perinteiseen kustannuslaskentamalliin. Kaikki opinnäytetyön analyysit ja laskelmat perustuvat todellisiin case-yrityksen laskentatietoihin ja dokumentteihin.
Yhteenveto-osuudessa pohdin case-yrityksessä käytössä olleen toimintolaskentamallin toimivuutta. Laskentamalli oli yrityksessä käytössä menestyksellisesti yli kymmenen vuotta. Vaikka mallista on jo luovuttu, sen kuvaaminen ja analysointi tässä opinnäytetyössä voi auttaa myös muita yrityksiä omien toimintolaskentamalliensa kehittämisessä. Jatkossa tulevaisuudessa voisi olla hyvä tutkia vielä lisää, miten laskentamallia käytettiin täyskatteelliseen varastolaskentaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella ja tutkia toimintolaskennan soveltamista yrityksen tarpeisiin. Työ käsittelee toimintolaskentamallia, joka oli käytössä hyvin pitkään eräässä kansainvälisessä korkean teknologian yrityksessä. Tämä laskentamalli koettiin yrityksessä hyväksi ja siitä pidettiin yleisesti. Tavoitteena on selvittää kyseisen käytössä olleen laskentamallin perusteet ja analysoida niitä tarkemmin. Tarkoituksena on myös vertailla mallia perinteisen laskennan malleihin sekä selvittää mikä mallissa oli hyvää ja voisiko näitä hyviä puolia käyttää hyödyksi myös muissa yrityksissä. Tutkimusmenetelmänä käytän tapauskohtaista tutkimusmenetelmää.
Työn teoriaosuudessa kerrotaan ensin perinteisen kustannuslaskennan perusteet yleisesti. Tämän jälkeen käyn läpi toimintolaskennasta ensin pääpiirteet ja etenen sitten tarkemmalle tasolle. Käytän kirjallisuuslähteitä tuodakseni esille tärkeimpiä piirteitä, joita toimintolaskentaan liittyy.
Empiirisessä osuudessa kuvaan yrityksessä käytössä ollutta laskentamallia aluksi yleisluontoisesti. Sen jälkeen tutkin tarkemmin mallia aloittaen toimintoanalyysistä ja edeten yrityksen tuotekustannuslaskennassa käytössä olleisiin toimintoihin ja kohdistustekijöihin. Lopuksi tässä osassa käsittelen kyseisen toimintolaskentamallin käytännön soveltamisen ja vertaan sitä vielä perinteiseen kustannuslaskentamalliin. Kaikki opinnäytetyön analyysit ja laskelmat perustuvat todellisiin case-yrityksen laskentatietoihin ja dokumentteihin.
Yhteenveto-osuudessa pohdin case-yrityksessä käytössä olleen toimintolaskentamallin toimivuutta. Laskentamalli oli yrityksessä käytössä menestyksellisesti yli kymmenen vuotta. Vaikka mallista on jo luovuttu, sen kuvaaminen ja analysointi tässä opinnäytetyössä voi auttaa myös muita yrityksiä omien toimintolaskentamalliensa kehittämisessä. Jatkossa tulevaisuudessa voisi olla hyvä tutkia vielä lisää, miten laskentamallia käytettiin täyskatteelliseen varastolaskentaan.