Tabusta takaisin arjen keskustelun piiriin - Nuorten huumausaineiden käyttökulttuurin tarkastelua
Kärkkäinen, Mari (2014)
Kärkkäinen, Mari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016078
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kärkkäinen, Mari. Tabusta takaisin arjen keskustelun piiriin – Nuorten huumausaineiden käyttökulttuurin tarkastelua. Pieksämäki, syksy 2014, sivumäärä 71 s, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tutkimuksessa tarkasteltiin Etelä-Savon ammattiopiston Pieksämäen yksikön 1. ja 2. vuoden ammatillisen perustutkinnon suorittavien opiskelijoiden huumausaineiden käyttökulttuuria. Kyseisten vuosikurssien opiskelijat toimivat näin ollen tutkimuksen kohderyhmänä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kohderyhmän huumausaineiden käyttökulttuurin yhtäläisyyksiä huumausaineiden viihdekäytön käyttökulttuuriin. Tarkoituksena oli selvittää käytössä esiintyviä huumausaineita ja niiden käyttötasoja, kohderyhmän huumausaineiden käytön ja kokeilun motiiveja ja huumausaineita koskevia asenteita.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Lomake sisälsi strukturoituja kysymyksiä. Tuloksista laadittiin tilastot SPSS -ohjelman avulla käyttäen niistä yleisiä tilastollisia tunnuslukuja. Tuloksia pohjattiin aikaisempiin nuorten hyvinvointitutkimuksiin, opinnäytetöihin ja huumausainekulttuuria avaavaan teoriakirjallisuuteen sekä verkkojulkaisuihin. Aikaisemmista nuorten hyvinvointi tutkimuksista tarkastelussa oli eritoten ESPAD 2011 (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs)-, Kouluterveyskysely 2013- ja vuoden 2005 Sairasta sakkiako? -tutkimukset sekä Nuorten terveystapatutkimus vuodelta 2013. Myös lait sekä huumausainepolitiikan linjaukset ja strategiat olivat osana käytettyä teoriaa yhteiskunnassamme vallitsevaa huumausaineasennetta ja -kulttuuria avattaessa.
Tutkimusyhteistyö Etelä-Savon ammattiopiston kanssa käynnistyi virallisesti helmikuussa 2014. Kysely toteutettiin kevään 2014 aikana. Kysely teetätettiin kolmeen otteeseen. Kohderyhmään kuului kaikkiaan 285 opiskelijaa, joista 90 eli 32 % vastasi kyselyyn. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tuotettua sen yhteistyökumppanille käyttöön materiaalia, joka olisi yksityiskohtaisempaa ja näin myös informatiivisempaa kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tutkimustuloksiin verrattuna. Tuloksia voi muun muassa hyödyntää oppilaitoksen ennalta ehkäisevässä päihdetyössä ja huumausainevalistuksessa. Yhteistyökumppanille luovutettiin tulokset koko kyselystä kolmea taustamuuttujaa (ikä, sukupuoli ja asuinpaikkakunta) tulosten jaottelussa apuna käyttäen. Itse kirjallisessa työssä tarkasteltiin vain tuloksia, jotka ovat osoittautuneet tilastollisesti merkittäviksi.
Tutkimuksen sekä aiemman teoriatiedon pohjalta, voitiin todeta, että vallitseva huumausaineiden käyttökulttuuri nuorten keskuudessa oli viihdekäytön käyttökulttuuriin pohjautuvaa. Kahdeksi päämotiiviksi huumausaineita kokeilleiden kesken nousi ahdistus ja masennus. Täysi-ikäiset sallivat selkeästi ystävänsä huumausaineiden käytön alaikäisiä useammin. Voitiin myös todeta, että huumausaineiden kokeilu ja käyttö sekä sosiaalinen altistuminen oli yleisempää tyttöjen kuin poikien kohdalla. Tytöt tunsivat huumausaineita kokeilleita tai käyttäviä tuttavia ja ystäviä sekä kohtasivat huumausaineiden tarjontaa poikia enemmän. Huumausaineiden käyttöä ilmeni etenkin täysi-ikäisten muun kuin Pieksämäen kotipaikkakunnakseen merkinneiden keskuudessa.
Asiasanat: huumausaineiden käyttökulttuuri, nuorisokulttuuri, viihdekäyttö, ongelmakäyttö, yleinen huumausainekäsitys ja huumausainepolitiikka
Kärkkäinen, Mari. Tabusta takaisin arjen keskustelun piiriin – Nuorten huumausaineiden käyttökulttuurin tarkastelua. Pieksämäki, syksy 2014, sivumäärä 71 s, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tutkimuksessa tarkasteltiin Etelä-Savon ammattiopiston Pieksämäen yksikön 1. ja 2. vuoden ammatillisen perustutkinnon suorittavien opiskelijoiden huumausaineiden käyttökulttuuria. Kyseisten vuosikurssien opiskelijat toimivat näin ollen tutkimuksen kohderyhmänä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kohderyhmän huumausaineiden käyttökulttuurin yhtäläisyyksiä huumausaineiden viihdekäytön käyttökulttuuriin. Tarkoituksena oli selvittää käytössä esiintyviä huumausaineita ja niiden käyttötasoja, kohderyhmän huumausaineiden käytön ja kokeilun motiiveja ja huumausaineita koskevia asenteita.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Lomake sisälsi strukturoituja kysymyksiä. Tuloksista laadittiin tilastot SPSS -ohjelman avulla käyttäen niistä yleisiä tilastollisia tunnuslukuja. Tuloksia pohjattiin aikaisempiin nuorten hyvinvointitutkimuksiin, opinnäytetöihin ja huumausainekulttuuria avaavaan teoriakirjallisuuteen sekä verkkojulkaisuihin. Aikaisemmista nuorten hyvinvointi tutkimuksista tarkastelussa oli eritoten ESPAD 2011 (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs)-, Kouluterveyskysely 2013- ja vuoden 2005 Sairasta sakkiako? -tutkimukset sekä Nuorten terveystapatutkimus vuodelta 2013. Myös lait sekä huumausainepolitiikan linjaukset ja strategiat olivat osana käytettyä teoriaa yhteiskunnassamme vallitsevaa huumausaineasennetta ja -kulttuuria avattaessa.
Tutkimusyhteistyö Etelä-Savon ammattiopiston kanssa käynnistyi virallisesti helmikuussa 2014. Kysely toteutettiin kevään 2014 aikana. Kysely teetätettiin kolmeen otteeseen. Kohderyhmään kuului kaikkiaan 285 opiskelijaa, joista 90 eli 32 % vastasi kyselyyn. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tuotettua sen yhteistyökumppanille käyttöön materiaalia, joka olisi yksityiskohtaisempaa ja näin myös informatiivisempaa kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tutkimustuloksiin verrattuna. Tuloksia voi muun muassa hyödyntää oppilaitoksen ennalta ehkäisevässä päihdetyössä ja huumausainevalistuksessa. Yhteistyökumppanille luovutettiin tulokset koko kyselystä kolmea taustamuuttujaa (ikä, sukupuoli ja asuinpaikkakunta) tulosten jaottelussa apuna käyttäen. Itse kirjallisessa työssä tarkasteltiin vain tuloksia, jotka ovat osoittautuneet tilastollisesti merkittäviksi.
Tutkimuksen sekä aiemman teoriatiedon pohjalta, voitiin todeta, että vallitseva huumausaineiden käyttökulttuuri nuorten keskuudessa oli viihdekäytön käyttökulttuuriin pohjautuvaa. Kahdeksi päämotiiviksi huumausaineita kokeilleiden kesken nousi ahdistus ja masennus. Täysi-ikäiset sallivat selkeästi ystävänsä huumausaineiden käytön alaikäisiä useammin. Voitiin myös todeta, että huumausaineiden kokeilu ja käyttö sekä sosiaalinen altistuminen oli yleisempää tyttöjen kuin poikien kohdalla. Tytöt tunsivat huumausaineita kokeilleita tai käyttäviä tuttavia ja ystäviä sekä kohtasivat huumausaineiden tarjontaa poikia enemmän. Huumausaineiden käyttöä ilmeni etenkin täysi-ikäisten muun kuin Pieksämäen kotipaikkakunnakseen merkinneiden keskuudessa.
Asiasanat: huumausaineiden käyttökulttuuri, nuorisokulttuuri, viihdekäyttö, ongelmakäyttö, yleinen huumausainekäsitys ja huumausainepolitiikka