Hienon fraktion muodostuminen ferrokromin tuotekäsittelyssä
Karekivi, Mikko (2014)
Karekivi, Mikko
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121019187
Tiivistelmä
Lopputyön tarkoituksena oli selvittää, miten paljon hienoja syntyy ferrokromin murs-kauksen yhteydessä. Eri seulaverkkokokoja testaamalla ja näytteitä ottamalla selvitet-tiin raekokojakaumaa ja tutkittiin, kuinka paljon enemmän saatiin priimaa, 10/80 mm fraktiota ja näin ollen hienojen, 0-10mm osuutta vähennettyä.
Työhön tehtiin aluksi näytteenotto-ohjelma, jossa määritettiin näytteiden määrä tietyltä alusmateriaalilta ja seulaverkolta. Samalla tehtiin myös näytteen valmistajalle ohje, miten näytteet tulee seuloa, kirjata ja mitä muuta niistä pitää analysoida. Myös näytteen saaminen kuljettimen päästä piti suunnitella, että se saataisiin otettua turvallisesti ja nopeasti. Siihen suunniteltiin liikuteltava suppilo, joka asetettiin kuljettimen päähän ja kuljetinta pyöritettiin toiseen suuntaan. Kromipalat tulivat kuljettimelta suppiloon ja sen kautta ämpäriin.
Kun näytteet oli valmistettu, ne lähetettiin laboratorioon analysoitavaksi ja sieltä saatiin tietää näytteiden kuonapitoisuudet. Kun kaikista näytteistä oli analysoitu kuonapitoisuudet ja raekokojakauma, niitä alettiin tutkimaan tarkemmin ja raekokojakaumia yhdisteltiin taulukoihin alusmateriaalin ja seulaverkon mukaan. Lisäksi laskettiin syötettyjen tonnien suhde hienojen määrään, mistä saatiin prosenttiluku, joka kertoo sen, kuinka paljon hienojen osuus väheni ja priiman osuus kasvoi.
Työhön tehtiin aluksi näytteenotto-ohjelma, jossa määritettiin näytteiden määrä tietyltä alusmateriaalilta ja seulaverkolta. Samalla tehtiin myös näytteen valmistajalle ohje, miten näytteet tulee seuloa, kirjata ja mitä muuta niistä pitää analysoida. Myös näytteen saaminen kuljettimen päästä piti suunnitella, että se saataisiin otettua turvallisesti ja nopeasti. Siihen suunniteltiin liikuteltava suppilo, joka asetettiin kuljettimen päähän ja kuljetinta pyöritettiin toiseen suuntaan. Kromipalat tulivat kuljettimelta suppiloon ja sen kautta ämpäriin.
Kun näytteet oli valmistettu, ne lähetettiin laboratorioon analysoitavaksi ja sieltä saatiin tietää näytteiden kuonapitoisuudet. Kun kaikista näytteistä oli analysoitu kuonapitoisuudet ja raekokojakauma, niitä alettiin tutkimaan tarkemmin ja raekokojakaumia yhdisteltiin taulukoihin alusmateriaalin ja seulaverkon mukaan. Lisäksi laskettiin syötettyjen tonnien suhde hienojen määrään, mistä saatiin prosenttiluku, joka kertoo sen, kuinka paljon hienojen osuus väheni ja priiman osuus kasvoi.