Perehdyttäminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lastenpsykiatrian osastolla
Kangasmaa, Elina; Sirén, Jenny (2014)
Kangasmaa, Elina
Sirén, Jenny
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815859
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia sähköinen perehdytyskansio Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lastenpsykiatrian osastolle. Perehdytyskansio tehtiin yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa. Tavoitteena oli saada perehdytyskansiosta toimiva kokonaisuus, joka on helppo ottaa osaksi uuden työntekijän käytännön perehdyttämistä.
Muodoltaan opinnäytetyö oli laadullinen ja toiminnallinen. Kehittämismenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin juurruttamisen menetelmää. Juurruttamisen menetelmää käyttämällä saatiin koko työyhteisö mukaan perehdytyskansion suunniteluun. Näin perehdytyskansiosta pyrittiin saamaan mahdollisimman toimiva kokonaisuus käytännön työhön. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Ryhmähaastattelut toteutettiin kahdessa osassa osaston yhteisillä osastotunneilla. Teoreettisena perusteena käytettiin tutkittua tietoa perehdyttämisestä ja lastenpsykiatrisesta osastohoidosta.
Saadun aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tuloksena oli juurruttamisen menetelmällä tehty sähköinen perehdytyskansio, jota on tarvittaessa helppo päivittää osastolla tapahtuvien muutosten myötä. Perehdytyskansio oli jaettu teemoiltaan kolmeen eri osaan: organisaatioon, Tammiharjun alueeseen ja lastenpsykiatrian osastoon. Organisaatio-osiossa käsiteltiin muun muassa työehtosopimusta, palkkausta ja koulutuksia. Tammiharjun alue-osiossa käytiin läpi koko alueen toimintaa ja yhteistyökumppaneita. Perehdytyskansion sisältö painottui eniten lastenpsykiatrian osastoon. Lastenpsykiatrian osasto-osiossa käsiteltiin muun muassa moniammatillista työryhmää, lastenpsykiatrista hoitotyötä, omahoitajuutta, yleisiä sääntöjä ja osaston päiväohjelmaa.
Valmis perehdytyskansio esiteltiin työyhteisölle ja palautteena saatiin, että työyhteisö voi käyttää perehdytyskansiota osana uuden työntekijän perehdytystä ja hyödyntää sitä myös opiskelijaohjauksessa. Perehdytyskansio voi toimia tukena perehdytyksessä uudelle työntekijälle kuin myös tämän perehdyttäjälle.
Perehdytyskansio tuli työyhteisön käyttöön vasta opinnäyteyöprosessin loppuvaiheessa, joten varsinaista uuden toimintatavan juurtumista ei ehtinyt tapahtua. Jatkotoimenpiteenä tulevaisuudessa voidaan arvioida perehdytyskansion toimivuutta ja kattavuutta perehdytysprosessissa.
Muodoltaan opinnäytetyö oli laadullinen ja toiminnallinen. Kehittämismenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin juurruttamisen menetelmää. Juurruttamisen menetelmää käyttämällä saatiin koko työyhteisö mukaan perehdytyskansion suunniteluun. Näin perehdytyskansiosta pyrittiin saamaan mahdollisimman toimiva kokonaisuus käytännön työhön. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Ryhmähaastattelut toteutettiin kahdessa osassa osaston yhteisillä osastotunneilla. Teoreettisena perusteena käytettiin tutkittua tietoa perehdyttämisestä ja lastenpsykiatrisesta osastohoidosta.
Saadun aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tuloksena oli juurruttamisen menetelmällä tehty sähköinen perehdytyskansio, jota on tarvittaessa helppo päivittää osastolla tapahtuvien muutosten myötä. Perehdytyskansio oli jaettu teemoiltaan kolmeen eri osaan: organisaatioon, Tammiharjun alueeseen ja lastenpsykiatrian osastoon. Organisaatio-osiossa käsiteltiin muun muassa työehtosopimusta, palkkausta ja koulutuksia. Tammiharjun alue-osiossa käytiin läpi koko alueen toimintaa ja yhteistyökumppaneita. Perehdytyskansion sisältö painottui eniten lastenpsykiatrian osastoon. Lastenpsykiatrian osasto-osiossa käsiteltiin muun muassa moniammatillista työryhmää, lastenpsykiatrista hoitotyötä, omahoitajuutta, yleisiä sääntöjä ja osaston päiväohjelmaa.
Valmis perehdytyskansio esiteltiin työyhteisölle ja palautteena saatiin, että työyhteisö voi käyttää perehdytyskansiota osana uuden työntekijän perehdytystä ja hyödyntää sitä myös opiskelijaohjauksessa. Perehdytyskansio voi toimia tukena perehdytyksessä uudelle työntekijälle kuin myös tämän perehdyttäjälle.
Perehdytyskansio tuli työyhteisön käyttöön vasta opinnäyteyöprosessin loppuvaiheessa, joten varsinaista uuden toimintatavan juurtumista ei ehtinyt tapahtua. Jatkotoimenpiteenä tulevaisuudessa voidaan arvioida perehdytyskansion toimivuutta ja kattavuutta perehdytysprosessissa.