Energia- ja ekotehokkaan maankäytön arviointityökalu maaseututaajamissa
Elomaa, Antti (2014)
Elomaa, Antti
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720166
Tiivistelmä
Kuntien ja kaupunkien maankäytön suunnittelulla ymmärretään usein pelkkä kaavoitus ja siihen liittyvä lainsäädäntö.
Maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen voidaan tuottaa lisäarvoa kytkemällä siihen sekä ekologisia, esteettisiä
että taloudellisia arvoja. Tällöin voidaan puhua kokonaisvaltaisesta kaupunkisuunnittelusta, johon sisältyy
maankäytön ja kaavoituksen lisäksi rakennukset, yhdyskuntarakenteet sekä energiantuotanto. Energia- ja ekotehokas
suunnittelu varsinkin kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on vielä suhteellisen uusi toimintamalli
Suomessa. Energia- ja ekotehokkuuden mittaamiseen kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa on kehitetty
erilaisia mittareita sekä Suomessa että ulkomailla. Kehitetyt mittarit on laadittu yleensä suurten kaupunkien ja yhdyskuntien
näkökulmasta eikä niitä voida suoraan hyödyntää pienemmissä taajamissa. Pienten kuntien kaavoituksessa
ja kaupunkisuunnittelussa ei ole useinkaan mietitty riittävästi energia- ja ekotehokkuutta eikä liikennettä ja
liikkumista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää maankäytön ja kaupunkisuunnittelun energia- ja ekotehokuutta
arvioiva mittaristo, joka on laadittu pienten taajamien näkökulmasta ja lähtökohdista. Mittaristo on laadittu
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:lle ja mittaristoa on kehitetty samanaikaisesti Sulkavalle kaavoitetun Kuumien Kivien
uuden asemakaava-alueen suunnittelun yhteydessä.
Mittariston kehittämissä on hyödynnetty suurempien kaupunkien lähtökohdista aiemmin laadittuja arviointityökaluja
ja lisäksi mittariston kehittämiseen vaikuttivat suuresti vierailut Suomessa jo energia- ja ekotehokkuusteemalla
toteutuneisiin kohteisiin. Mittariston jaottelu ja rakenne on luotu VTT:n laatiman Helsingin kaupungin ekotehokkuustyökalun
oppien pohjalta.
Opinnäytetyössä mittaristo laadittiin taulukkolaskentapohjaiseksi ja siinä on laajalti otettu huomioon pienten taajamien
energia- ja ekotehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Mittaristo on jaettu kolmeen pääkohtaan. Pääkohdat ovat
maa ja vesi, toimintojen sekoittuminen ja liikenne sekä energian tuotanto ja energian käyttö. Mittarilla arvioidaan
hulevesien, tulvasuojelun, maaperän, maansiirtojen, perusrakenteen määrän, pilaantuneiden maiden, jätehuollon,
toimintojen sekoittumisen ja liikenteen sekä energian tuotannon ja käytön vaikutuksia maankäytön energia- ja
ekotehokkuuteen. Mittaristo antaa arvion alueen energia- ja ekotehokkuudessa pisteytyksellä 1–100 sekä arvosanan
A–G.
Maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen voidaan tuottaa lisäarvoa kytkemällä siihen sekä ekologisia, esteettisiä
että taloudellisia arvoja. Tällöin voidaan puhua kokonaisvaltaisesta kaupunkisuunnittelusta, johon sisältyy
maankäytön ja kaavoituksen lisäksi rakennukset, yhdyskuntarakenteet sekä energiantuotanto. Energia- ja ekotehokas
suunnittelu varsinkin kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on vielä suhteellisen uusi toimintamalli
Suomessa. Energia- ja ekotehokkuuden mittaamiseen kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa on kehitetty
erilaisia mittareita sekä Suomessa että ulkomailla. Kehitetyt mittarit on laadittu yleensä suurten kaupunkien ja yhdyskuntien
näkökulmasta eikä niitä voida suoraan hyödyntää pienemmissä taajamissa. Pienten kuntien kaavoituksessa
ja kaupunkisuunnittelussa ei ole useinkaan mietitty riittävästi energia- ja ekotehokkuutta eikä liikennettä ja
liikkumista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää maankäytön ja kaupunkisuunnittelun energia- ja ekotehokuutta
arvioiva mittaristo, joka on laadittu pienten taajamien näkökulmasta ja lähtökohdista. Mittaristo on laadittu
Järvi-Saimaan Palvelut Oy:lle ja mittaristoa on kehitetty samanaikaisesti Sulkavalle kaavoitetun Kuumien Kivien
uuden asemakaava-alueen suunnittelun yhteydessä.
Mittariston kehittämissä on hyödynnetty suurempien kaupunkien lähtökohdista aiemmin laadittuja arviointityökaluja
ja lisäksi mittariston kehittämiseen vaikuttivat suuresti vierailut Suomessa jo energia- ja ekotehokkuusteemalla
toteutuneisiin kohteisiin. Mittariston jaottelu ja rakenne on luotu VTT:n laatiman Helsingin kaupungin ekotehokkuustyökalun
oppien pohjalta.
Opinnäytetyössä mittaristo laadittiin taulukkolaskentapohjaiseksi ja siinä on laajalti otettu huomioon pienten taajamien
energia- ja ekotehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Mittaristo on jaettu kolmeen pääkohtaan. Pääkohdat ovat
maa ja vesi, toimintojen sekoittuminen ja liikenne sekä energian tuotanto ja energian käyttö. Mittarilla arvioidaan
hulevesien, tulvasuojelun, maaperän, maansiirtojen, perusrakenteen määrän, pilaantuneiden maiden, jätehuollon,
toimintojen sekoittumisen ja liikenteen sekä energian tuotannon ja käytön vaikutuksia maankäytön energia- ja
ekotehokkuuteen. Mittaristo antaa arvion alueen energia- ja ekotehokkuudessa pisteytyksellä 1–100 sekä arvosanan
A–G.