Masennukseen yhteydessä olevat ympäristötekijät aikuisilla ja ikääntyneillä
Toivonen, Eeva-Leena; Mehto, Venla (2014)
Toivonen, Eeva-Leena
Mehto, Venla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122220647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122220647
Tiivistelmä
Suomessa masennus on yksi yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä aikuisilla ja iäkkäillä. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkoituksena oli selvittää masennukseen yhteydessä olevia ympäristöön liittyviä tekijöitä Suomessa näissä kahdessa ryhmässä. Tavoitteena oli koota yhteen tietoa aiheesta eri tutkimuksista hoitoalalla työskentelevien ammattilaisten käyttöön ja selvittää, mitä aiheesta on tutkittu. Kirjallisuuskatsaus tulee materiaaliksi Porvoon sairaalan psykiatrian osastoille 23 ja 22, sekä Porvoon psykiatrian poliklinikalle.
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus muodostui tutkimuskysymyksen määrittämisestä, tutkimuksien hakemisesta, niiden laadun arvioinnista sekä analyysistä, tulosten yhteenvedosta sekä niiden pohdinnasta. Kirjallisuuskatsaus tehtiin elektronisista tietokannoista Melinda, Medic, Arto sekä Aleksi. Elektronista hakua täydennettiin manuaalisella haulla muutamasta alan lehdestä sekä hakutulosten perusteella löytyneiden aihetta käsittelevien artikkeleiden lähteistä. Lopulliseen analyysiin valittiin 13 alkuperäistutkimusta.
Tutkimusaineiston perusteella masennukseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, mieltä kuormittavat elämäntapahtumat, asuinympäristö, työelämä tai sen puuttumi-nen, fyysinen aktiivisuus, taloudellinen tilanne, harrastukset, alkoholin käyttö ja koulutus. Aikuisilla ja ikääntyneillä korostuivat eri tekijät masennuksen yhteydessä, mutta sukupuolten väliset erot jäivät tuloksissa vähäisiksi.
Jatkossa puolisonsa menettäneisiin iäkkäisiin tulisi kohdistaa huomiota. Aikuisilla ihmissuhteiden vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ovat suuria, joten hoidossa tulisi selvittää kuinka ihmissuhdeongelmat ovat yhteydessä potilaan nykyiseen hyvinvointiin tai millä tavalla ihmissuhteet ovat potilaalle voimavara. Potilaita tulisi ohjata mielekkään harrastuksen löytämiseen sekä edistää heidän tervettä suhdetta alkoholiin. Lisäksi masennuksen taustalla oleviin tekijöihin tulisi paneutua enemmän, jotta masennuksen uusiutuminen voitaisiin välttää.
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus muodostui tutkimuskysymyksen määrittämisestä, tutkimuksien hakemisesta, niiden laadun arvioinnista sekä analyysistä, tulosten yhteenvedosta sekä niiden pohdinnasta. Kirjallisuuskatsaus tehtiin elektronisista tietokannoista Melinda, Medic, Arto sekä Aleksi. Elektronista hakua täydennettiin manuaalisella haulla muutamasta alan lehdestä sekä hakutulosten perusteella löytyneiden aihetta käsittelevien artikkeleiden lähteistä. Lopulliseen analyysiin valittiin 13 alkuperäistutkimusta.
Tutkimusaineiston perusteella masennukseen vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat sosiaaliset suhteet, mieltä kuormittavat elämäntapahtumat, asuinympäristö, työelämä tai sen puuttumi-nen, fyysinen aktiivisuus, taloudellinen tilanne, harrastukset, alkoholin käyttö ja koulutus. Aikuisilla ja ikääntyneillä korostuivat eri tekijät masennuksen yhteydessä, mutta sukupuolten väliset erot jäivät tuloksissa vähäisiksi.
Jatkossa puolisonsa menettäneisiin iäkkäisiin tulisi kohdistaa huomiota. Aikuisilla ihmissuhteiden vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ovat suuria, joten hoidossa tulisi selvittää kuinka ihmissuhdeongelmat ovat yhteydessä potilaan nykyiseen hyvinvointiin tai millä tavalla ihmissuhteet ovat potilaalle voimavara. Potilaita tulisi ohjata mielekkään harrastuksen löytämiseen sekä edistää heidän tervettä suhdetta alkoholiin. Lisäksi masennuksen taustalla oleviin tekijöihin tulisi paneutua enemmän, jotta masennuksen uusiutuminen voitaisiin välttää.