Lupa maatuulivoimalalle : esimerkkeinä Purnuvuori ja Latamäki
Pirkkalainen, Helena (2014)
Pirkkalainen, Helena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501031016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501031016
Tiivistelmä
Tässä työssä selvitetään tuulivoimarakentamisen lupakäytäntöjä, niiden perusteita ja voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä seurataan esimerkkien kautta, miten lupaprosessit käytännössä etenevät. Työn tavoitteena on saada näkemys siitä, miten tuulivoima-alueita eli tuulivoimapuistoja luvitetaan, miten kauan lupaprosessit kestävät ja millaisia asioita niissä nousee esille.
Aluksi selvitetään, mistä viime vuosien aikana virinnyt myötätuuli tuulivoimarakentamiseen kumpuaa. Lähtökohtanahan on hallituksen ilmasto- ja energiastrategia, joka on johdettu Suomen kansainvälisistä sitoumuksista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Yhtenä tärkeimmistä päätöksistä voitaneen pitää tuulivoimalle vuonna 2011 säädettyä syöttötariffia eli takuuhintaa uudella tuulivoimalalla tuotetulle sähkölle voimalan toiminnan 12 ensimmäisen tuotantovuoden ajalle. Syöttötariffi säädettiin, jotta Suomi pääsisi tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotavoitteeseensa eli kuuden terawattitunnin sähköntuottoon vuosittain vuoteen 2020 mennessä.
Tuulivoimarakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja eri ohjeistuksia on muutettu viimeisten vuosien aikana. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uusittu, maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty säädös, jonka nojalla yleiskaava voi olla tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Liikenneviraston ja lentolupaohjeistuksia on tarkennettu ja melumallinnukseen ja -mittaukseen on tullut uusi ohjeistus. Tarkentuneiden ohjeiden tavoitteena on, että tuulivoimaloiden lupa-asiat saataisiin kohtuullisessa ajassa hoidettua ja että tuulivoimarakentamisen ja -tuotannon ympäristöhaitat olisivat mahdollisimman vähäisiä.
Työssä on selostettu kahden lähekkäin sijaitsevan tuulivoimapuiston lupaprosesseja. Esimerkkialueista toinen on kaavoittamattomalla alueella ja toisella on olemassa oleva rantakaava, johon on haettu kaavamuutosta. Kirjallisten ja internetistä löytyvien tietolähteiden lisäksi haastattelemalla tuulivoimayhtiön ja kunnan edustajia sekä tuulivoiman tulevia naapureita on pyritty saamaan kuva tuulivoiman mahdollisuuksista tulevaisuuden maisemassa ja energiantuotannossa.
Tuulivoima vaikuttaa olevan valtiovallan erityisessä suojeluksessa, mutta sen rakentamiseen kohdistuu hidasteita tai jopa esteitä – viranomaisprosessit, kaavoitus, luvat ja erilaiset vaadittavat lausunnot tai selvitykset. Paikallinen hyväksyntä on jokaisen tuulivoimalahankkeen kannalta äärimmäisen tärkeää.
Aluksi selvitetään, mistä viime vuosien aikana virinnyt myötätuuli tuulivoimarakentamiseen kumpuaa. Lähtökohtanahan on hallituksen ilmasto- ja energiastrategia, joka on johdettu Suomen kansainvälisistä sitoumuksista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Yhtenä tärkeimmistä päätöksistä voitaneen pitää tuulivoimalle vuonna 2011 säädettyä syöttötariffia eli takuuhintaa uudella tuulivoimalalla tuotetulle sähkölle voimalan toiminnan 12 ensimmäisen tuotantovuoden ajalle. Syöttötariffi säädettiin, jotta Suomi pääsisi tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotavoitteeseensa eli kuuden terawattitunnin sähköntuottoon vuosittain vuoteen 2020 mennessä.
Tuulivoimarakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä ja eri ohjeistuksia on muutettu viimeisten vuosien aikana. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uusittu, maankäyttö- ja rakennuslakiin on lisätty säädös, jonka nojalla yleiskaava voi olla tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Liikenneviraston ja lentolupaohjeistuksia on tarkennettu ja melumallinnukseen ja -mittaukseen on tullut uusi ohjeistus. Tarkentuneiden ohjeiden tavoitteena on, että tuulivoimaloiden lupa-asiat saataisiin kohtuullisessa ajassa hoidettua ja että tuulivoimarakentamisen ja -tuotannon ympäristöhaitat olisivat mahdollisimman vähäisiä.
Työssä on selostettu kahden lähekkäin sijaitsevan tuulivoimapuiston lupaprosesseja. Esimerkkialueista toinen on kaavoittamattomalla alueella ja toisella on olemassa oleva rantakaava, johon on haettu kaavamuutosta. Kirjallisten ja internetistä löytyvien tietolähteiden lisäksi haastattelemalla tuulivoimayhtiön ja kunnan edustajia sekä tuulivoiman tulevia naapureita on pyritty saamaan kuva tuulivoiman mahdollisuuksista tulevaisuuden maisemassa ja energiantuotannossa.
Tuulivoima vaikuttaa olevan valtiovallan erityisessä suojeluksessa, mutta sen rakentamiseen kohdistuu hidasteita tai jopa esteitä – viranomaisprosessit, kaavoitus, luvat ja erilaiset vaadittavat lausunnot tai selvitykset. Paikallinen hyväksyntä on jokaisen tuulivoimalahankkeen kannalta äärimmäisen tärkeää.