Ylivilkkaiden ja ADHD-lasten tukeminen päiväkodeissa
Teini, Satu (2014)
Teini, Satu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501091126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501091126
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa ylivilkkaiden ja mahdollisen ADHD- diagnoosin omaavien lasten toimintaa päiväkodissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ylivilkkaiden lasten kanssa ollaan työskennelty ja edetty mahdollisten oireiden ilmennyttyä. Tutkimuksessa lähtökohtana oli kiinnostus ylivilkkaiden lasten ärsykeherkkyydestä, joka korostuu normaalikokoisessa päiväkotiryhmässä, sekä siitä mitä keinoja tarkkaamattomuushäiriön tueksi päiväkodilla on tarjota.
Tutkimuksen kannalta olennainen tarkoitus oli selvittää ylivilkkaan lapsen etu ja tarpeet. Pääajatuksena oli se, että ylivilkas lapsi tarvitsee enemmän aikuisen huomiota ja ohjeistusta päivittäisissä toiminnoissa. Tutkimuksessa selvitettiin miten tämä näkyy normaalikokoisessa päiväkotiryhmässä. Tutkimus tehtiin päiväkodin henkilökunnan kokemuksien pohjalta ja sen tarkoitus oli tukea ylivilkkaiden lasten kasvua ja kehitystä. Päiväkodin henkilökunnalta selvitettiin kokemuksia ja mielipiteitä siitä, mikä ylivilkkaalle lapselle olisi paras mahdollinen päivähoitomuoto ja miten he kokevat ylivilkkaan lapsen.
Tutkimusmateriaali kerättiin kahdelta hyvin erikokoiselta päiväkodilta. Päiväkodin henkilökunnan mielipiteitä ja ajatuksia asiasta selvitettiin kyselylomakkeilla sekä Kokemäellä kiertävää varhaiskasvatuksen erityisopettajaa haastateltiin. Päiväkodit olivat Kokemäellä sijaitsevat Peipohjan Päiväkoti ja Kauvatsan päiväkoti Päiväpesä. Tutkimus koostuu teoriatiedosta, jota kerättiin eri lähteistä, sekä tutkimusmateriaalista, joka koostui haastattelusta ja kyselylomakkeiden vastauksista.
Päiväkodin henkilökunnan ajatukset ja kokemukset aiheesta vaihtelivat jonkun verran. Jokaisella työntekijällä oli kokemus siitä, ettei resursseja anneta ylivilkkaille lapsille riittävästi ja etteivät he pysty aina tarvittaessa antamaan ylivilkkaalle lapselle hänen tarvitsemaansa huomiota. Tutkimuksessa selvisi myös, että päiväkodin henkilökunta pitää vertaistukea eli työkavereiden kanssa keskustelua tärkeänä osana, kun ylivilkkaan lapsen oireilua pohditaan.
Tutkimuksen kannalta olennainen tarkoitus oli selvittää ylivilkkaan lapsen etu ja tarpeet. Pääajatuksena oli se, että ylivilkas lapsi tarvitsee enemmän aikuisen huomiota ja ohjeistusta päivittäisissä toiminnoissa. Tutkimuksessa selvitettiin miten tämä näkyy normaalikokoisessa päiväkotiryhmässä. Tutkimus tehtiin päiväkodin henkilökunnan kokemuksien pohjalta ja sen tarkoitus oli tukea ylivilkkaiden lasten kasvua ja kehitystä. Päiväkodin henkilökunnalta selvitettiin kokemuksia ja mielipiteitä siitä, mikä ylivilkkaalle lapselle olisi paras mahdollinen päivähoitomuoto ja miten he kokevat ylivilkkaan lapsen.
Tutkimusmateriaali kerättiin kahdelta hyvin erikokoiselta päiväkodilta. Päiväkodin henkilökunnan mielipiteitä ja ajatuksia asiasta selvitettiin kyselylomakkeilla sekä Kokemäellä kiertävää varhaiskasvatuksen erityisopettajaa haastateltiin. Päiväkodit olivat Kokemäellä sijaitsevat Peipohjan Päiväkoti ja Kauvatsan päiväkoti Päiväpesä. Tutkimus koostuu teoriatiedosta, jota kerättiin eri lähteistä, sekä tutkimusmateriaalista, joka koostui haastattelusta ja kyselylomakkeiden vastauksista.
Päiväkodin henkilökunnan ajatukset ja kokemukset aiheesta vaihtelivat jonkun verran. Jokaisella työntekijällä oli kokemus siitä, ettei resursseja anneta ylivilkkaille lapsille riittävästi ja etteivät he pysty aina tarvittaessa antamaan ylivilkkaalle lapselle hänen tarvitsemaansa huomiota. Tutkimuksessa selvisi myös, että päiväkodin henkilökunta pitää vertaistukea eli työkavereiden kanssa keskustelua tärkeänä osana, kun ylivilkkaan lapsen oireilua pohditaan.