Kieku-järjestelmän käyttöönoton vaikutukset lähiesimiehen työhön ympäristöministeriössä
Märsy, Linnu (2015)
Märsy, Linnu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501151317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501151317
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka henkilöstöhallinnon uuden Kieku-järjestelmän käyttöönotto on muuttanut ympäristöministeriön lähiesimiesten roolia. Valtionhallinnolle yhteinen Kieku-järjestelmä otettiin käyttöön ympäristöministeriössä huhtikuussa 2014, ja sen yhteydessä esimiesten henkilöstöhallinnollinen työmäärä kasvoi. Opinnäytetyössä selvitetään lähiesimiehen näkökulmasta, kuinka esimiehet kokevat entisen ja nykyisen roolinsa eron. Lisäksi pohditaan esimiesten ja alaisten välistä suhdetta ja sen mahdollista muutosta.
Opinnäytetyön aineisto koostuu ympäristöministeriön lähiesimiehiltä kerätystä kyselystä. Kysely toteutettiin marraskuussa 2014. Kyselyn ensimmäisessä osassa käsiteltiin Kieku-järjestelmän käyttöönottoa sekä vastaajien kokemuksia erilaisista työtehtävistä käyttöönoton jälkeen. Toisessa osassa kartoitettiin vastaajien mielipiteitä esimiestyöstä ja sen muutoksista. Taustatietoina kysyttiin vastaajien kokemusta esimiestyöstä vuosina sekä kokemusta muusta kuin valtion esimiestyöstä.
Uuden järjestelmän käyttöönotto on sujunut esimiesten kokemusten mukaan melko hyvin. Riittäviksi koettiin niin muutosta edeltävä tiedonsaanti ja koulutus kuin muutoksen jälkeinen tuki ja apu organisaation taholta. Esimiehet myös viestittivät ymmärtävänsä vastuunsa järjestelmänmuutoksen jälkeen. Omien alaisten suhtautumisesta esimiestyön muutokseen esimiehet eivät ole yhtä varmoja, mutta vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että todennäköisesti muutos on otettu vastaan ainakin melko hyvin. Muutoksen jälkeistä esimiestyön kokemusta puuttui muutamalta vastaajalta vielä joidenkin virkavapauksien myönnön sekä oman sijaisen valinnan osalta.
Merkittävimmäksi tai vastuullisimmaksi esimiehen tehtäväksi nostettiin erilaisten perhe-, muiden vapaiden tai sairauspoissaolojen käsittely, laajimmillaan hyväksymisprosessit, sekä toisen esimiehen sijaistaminen. Esimiehen roolin ei koettu muuttuneen erityisen paljoa järjestelmän muutoksen yhteydessä; järjestelmä itsessään nähtiin toisaalta parannuksena edellisiin, toisaalta hieman työllistävämpänä. Esimiehen ja alaisten välisten suhteiden muutoksina mainittiin suullisen informaation vaihtuminen sähköiseen informaatioon, lomasuunnittelun vaikeutuminen sekä esimiehen entistä etäisempi suhde alaisiinsa.
Opinnäytetyön aineisto koostuu ympäristöministeriön lähiesimiehiltä kerätystä kyselystä. Kysely toteutettiin marraskuussa 2014. Kyselyn ensimmäisessä osassa käsiteltiin Kieku-järjestelmän käyttöönottoa sekä vastaajien kokemuksia erilaisista työtehtävistä käyttöönoton jälkeen. Toisessa osassa kartoitettiin vastaajien mielipiteitä esimiestyöstä ja sen muutoksista. Taustatietoina kysyttiin vastaajien kokemusta esimiestyöstä vuosina sekä kokemusta muusta kuin valtion esimiestyöstä.
Uuden järjestelmän käyttöönotto on sujunut esimiesten kokemusten mukaan melko hyvin. Riittäviksi koettiin niin muutosta edeltävä tiedonsaanti ja koulutus kuin muutoksen jälkeinen tuki ja apu organisaation taholta. Esimiehet myös viestittivät ymmärtävänsä vastuunsa järjestelmänmuutoksen jälkeen. Omien alaisten suhtautumisesta esimiestyön muutokseen esimiehet eivät ole yhtä varmoja, mutta vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että todennäköisesti muutos on otettu vastaan ainakin melko hyvin. Muutoksen jälkeistä esimiestyön kokemusta puuttui muutamalta vastaajalta vielä joidenkin virkavapauksien myönnön sekä oman sijaisen valinnan osalta.
Merkittävimmäksi tai vastuullisimmaksi esimiehen tehtäväksi nostettiin erilaisten perhe-, muiden vapaiden tai sairauspoissaolojen käsittely, laajimmillaan hyväksymisprosessit, sekä toisen esimiehen sijaistaminen. Esimiehen roolin ei koettu muuttuneen erityisen paljoa järjestelmän muutoksen yhteydessä; järjestelmä itsessään nähtiin toisaalta parannuksena edellisiin, toisaalta hieman työllistävämpänä. Esimiehen ja alaisten välisten suhteiden muutoksina mainittiin suullisen informaation vaihtuminen sähköiseen informaatioon, lomasuunnittelun vaikeutuminen sekä esimiehen entistä etäisempi suhde alaisiinsa.