Konesalijäähdytyksen tehontarpeen määrittäminen
Heikkilä, Joonas (2015)
Heikkilä, Joonas
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501141266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501141266
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä datakeskuksen jäähdytysjärjestelmän tehontarve ja kylmälaitoksen hyötysuhde. Työssä selvitettiin myös eri osa-alueiden osuudet jäähdytysjärjestelmän kokonaistehontarpeesta. Työn kohteena toimi Suomessa sijaitseva datakeskus.
Datakeskuksen kylmälaitoksen ja konesaleja palvelevien jäähdytyslaitteiden virrankulutuksia selvitettiin kenttämittauksin. Mittaukset suoritettiin laitteiden kytkennän alkupäistä, jolloin kaikki mahdolliset häviöt saatiin mukaan laskelmiin. Kenttämittausten kautta saatujen tietojen perusteella suoritettiin teholaskelmat, joiden tulokset jaettiin osa-alueittain tuotannon, konesalien sekä tukitoimintojen kesken. Tulosten pohjalta laskettiin myös kylmälaitoksen hetkellinen hyötysuhde.
Työn tulosten avulla voidaan tarkastella, tehostaa ja optimoida datakeskuksen jäähdytyksen toimintaa. Tuloksia voidaan käyttää myös suuntaa antavina pohjatietoina tulevissa saneeraus- ja investointipäätöksissä.
Työ osoittaa että datakeskuksen jäähdytyksen kokonaistehontarpeesta suurin osa, eli noin 74 % muodostuu kylmälaitoksen tuotantolaitteiden ottotehosta. Jakelun ja salien jäähdytyksen osuus on noin 20 % ja pääprosessia tukevien jäähdytystoimintojen osuus noin 6 % kokonaistehontarpeesta. Tuloksista voidaan päätellä, että tuotannon tehostamiseen ja optimointiin panostaminen on tehokkain tapa saada aikaan säästöjä sekä energiankulutuksessa että käyttökustannuksissa. Laitteita uusimalla ja vaihtamalla hyötysuhteeltaan parempiin laitteisiin, voidaan pudottaa kulutusta ja kustannuksia jokaisella jäähdytyksen osa-alueella.
Datakeskuksen kylmälaitoksen ja konesaleja palvelevien jäähdytyslaitteiden virrankulutuksia selvitettiin kenttämittauksin. Mittaukset suoritettiin laitteiden kytkennän alkupäistä, jolloin kaikki mahdolliset häviöt saatiin mukaan laskelmiin. Kenttämittausten kautta saatujen tietojen perusteella suoritettiin teholaskelmat, joiden tulokset jaettiin osa-alueittain tuotannon, konesalien sekä tukitoimintojen kesken. Tulosten pohjalta laskettiin myös kylmälaitoksen hetkellinen hyötysuhde.
Työn tulosten avulla voidaan tarkastella, tehostaa ja optimoida datakeskuksen jäähdytyksen toimintaa. Tuloksia voidaan käyttää myös suuntaa antavina pohjatietoina tulevissa saneeraus- ja investointipäätöksissä.
Työ osoittaa että datakeskuksen jäähdytyksen kokonaistehontarpeesta suurin osa, eli noin 74 % muodostuu kylmälaitoksen tuotantolaitteiden ottotehosta. Jakelun ja salien jäähdytyksen osuus on noin 20 % ja pääprosessia tukevien jäähdytystoimintojen osuus noin 6 % kokonaistehontarpeesta. Tuloksista voidaan päätellä, että tuotannon tehostamiseen ja optimointiin panostaminen on tehokkain tapa saada aikaan säästöjä sekä energiankulutuksessa että käyttökustannuksissa. Laitteita uusimalla ja vaihtamalla hyötysuhteeltaan parempiin laitteisiin, voidaan pudottaa kulutusta ja kustannuksia jokaisella jäähdytyksen osa-alueella.