Ulkoasiainministeriön kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa Sandy-myrskyn aikana
Heikkinen, Anna (2014)
Heikkinen, Anna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501191415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501191415
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka New Yorkin pääkonsulaatin kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa onnistui Sandy-myrskyn aikana lokakuussa 2012. Opinnäytetyössä on kolme tutkimuskysymystä: kuinka New Yorkin pääkonsulaatin kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa tavoitti suomalaisen kohderyhmänsä, kuinka oleellinen viestinnän sisältö oli kohderyhmän kannalta ja minkälaisia konkreettisia käytännön haasteita myrsky aiheutti viestintätyön tekemiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sosiaalisen median erityispiirteitä kriisiviestinnän kanavana.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu kriisiviestintää ja sosiaalista mediaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tietoperustassa käsitellään myös ulkoasiainministeriön organisaatiota sekä sen ulkomaanedustustojen tehtäviä ja toimintaa kriisien aikana, sekä sosiaalisen median käyttöä edustustojen kriisiviestinnässä.
Opinnäytetyössä on käytetty kahta tutkimusmenetelmää: teemahaastattelua sekä sisällönanalyysia. Opinnäytetyöhön haastateltiin New Yorkin pääkonsulaatissa Sandy-myrskyn aikaan työskennellyttä varapääkonsulia, joka pääosin vastasi kriisiviestinnän toteuttamisesta. Sisällönanalyysin avulla käsitellään pääkonsulaatin Facebook-sivulla Sandy-myrskyn aikana julkaistut päivitykset.
Lopuksi käsitellään tutkimuksen tuloksia. Tulokset käydään läpi tutkimuskysymyksittäin. New Yorkin pääkonsulaatti viesti Facebook-sivullaan aktiivisesti myrskyn aikana, ja tarjosi New Yorkin alueella oleville suomalaisille tietoa ja tukea myrskystä selviämisen avuksi. Pääkonsulaatin Facebook-sivut saivat Sandy-myrskyn aikana kolmessa päivässä korkeimmillaan 90 uutta tykkääjää, eli rekisteröitynyttä seuraajaa, normaaliin 1-5 verrattuna. Kriisiviestinnän kohderyhmä tavoitettiin ajoissa, ja kohderyhmä saatiin aktivoitua osallistumaan kriisiviestintään pääkonsulaatin Facebook-sivulla. Pääkonsulaatin kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa huomioitiin laajalti myös suomalaisessa mediassa, ja pääkonsulaatti sai suomalaiselta kohderyhmältään runsaasti positiivista palautetta. Viimeisessä pääluvussa käsitellään lisäksi johtopäätöksiä sekä kehitysehdotuksia.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu kriisiviestintää ja sosiaalista mediaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tietoperustassa käsitellään myös ulkoasiainministeriön organisaatiota sekä sen ulkomaanedustustojen tehtäviä ja toimintaa kriisien aikana, sekä sosiaalisen median käyttöä edustustojen kriisiviestinnässä.
Opinnäytetyössä on käytetty kahta tutkimusmenetelmää: teemahaastattelua sekä sisällönanalyysia. Opinnäytetyöhön haastateltiin New Yorkin pääkonsulaatissa Sandy-myrskyn aikaan työskennellyttä varapääkonsulia, joka pääosin vastasi kriisiviestinnän toteuttamisesta. Sisällönanalyysin avulla käsitellään pääkonsulaatin Facebook-sivulla Sandy-myrskyn aikana julkaistut päivitykset.
Lopuksi käsitellään tutkimuksen tuloksia. Tulokset käydään läpi tutkimuskysymyksittäin. New Yorkin pääkonsulaatti viesti Facebook-sivullaan aktiivisesti myrskyn aikana, ja tarjosi New Yorkin alueella oleville suomalaisille tietoa ja tukea myrskystä selviämisen avuksi. Pääkonsulaatin Facebook-sivut saivat Sandy-myrskyn aikana kolmessa päivässä korkeimmillaan 90 uutta tykkääjää, eli rekisteröitynyttä seuraajaa, normaaliin 1-5 verrattuna. Kriisiviestinnän kohderyhmä tavoitettiin ajoissa, ja kohderyhmä saatiin aktivoitua osallistumaan kriisiviestintään pääkonsulaatin Facebook-sivulla. Pääkonsulaatin kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa huomioitiin laajalti myös suomalaisessa mediassa, ja pääkonsulaatti sai suomalaiselta kohderyhmältään runsaasti positiivista palautetta. Viimeisessä pääluvussa käsitellään lisäksi johtopäätöksiä sekä kehitysehdotuksia.