Lasten sosiaaliset taidot leikkitilanteissa ja S2-kielen vaikutus niihin
Kurronen, Sonja (2014)
Kurronen, Sonja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119394
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suomea toisena kielenään puhuvien maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisia ja leikkitaitoja. Näkökulmana oli, kuinka suomi toisena kielenä vaikuttaa lasten sosiaalisiin taitoihin leikkitilanteissa. Tutkimuksessa mukana olleet lapset olivat kolme- ja neljävuotiaita ja heitä oli yhteensä kolme. Toteutin tutkimuksen hämeenlinnalaisessa päiväkodissa. Tavoitteenani oli tuottaa päiväkodille tietoa leikin merkityksestä lapsen kehitykselle kyseisen ikäluokan kohdalla ja erityisesti tutkimuksessa mukana olleiden lasten sosiaalisista taidoista leikkitilanteissa.
Tutkimusmenetelmä on havainnointi. Havainnointia varten kehitin lomakkeen, joka kokosi teoreettisesta viitekehyksestä nousseet seikat. Lomakkeella arvioin lasten sosiaalisia taitoja asteikolla osaa itsenäisesti, osaa avustettuna, harjoittelee tai ei osaa. Havainnoin lasten käyttämää kieltä ja sen vaikutusta leikkitilanteeseen. Havainnoinnin tukena käytin leikkitilanteiden videointia. Videoinnin tavoitteena oli, että havainnointitilanteeseen voi palata jälkikäteen.
Teoreettinen viitekehys käsittelee kolme- ja neljävuotiaiden lasten sosiaalisia ja leikkitaitoja. Kerron teoriaan nojaten, millaisia taitoja kyseisen ikäiset lapset osaavat ja mitä he harjoittelevat. Aiheena on myös lasten leikkien sisältö ja leikin eri vaiheet. Teoriassa käsittelin myös suomen kieltä toisena puhuttuna kielenä ja sen tukemista päivähoidossa maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Työssä on esimerkkejä toimintamenetelmistä, joita voi hyödyntää suomea toisena kielenään puhuvien lasten kanssa.
Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustaiset lapset pystyvät toimimaan päivähoidossa puutteellisesta suomen kielen taidosta huolimatta lähes muiden ikätovereidensa veroisesti. Aikuisen läsnäolo ja tuki ovat heille tärkeitä. Havainnoitujen lasten taidoissa oli eroavaisuuksia, ja joitain niistä selittää se, että suomi on lapsille toinen puhuttu kieli.
Opinnäytetyö on hyödynnettävissä erityisesti yhteistyöpäiväkodissa. Työ tarjoaa havaintoja tutkimuksessa mukana olleista lapsista. Tehtyjen havaintojen perusteella päiväkodissa voidaan suunnitella toimintaa, jonka avulla lapsia voidaan tukea parhaiten. Teoriaosuudesta tutkimuspäiväkodin työntekijät ja muiden päiväkotien henkilöstö voivat saada uusia ideoita tai näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten lasten arjen sujumiseen.
Tutkimusmenetelmä on havainnointi. Havainnointia varten kehitin lomakkeen, joka kokosi teoreettisesta viitekehyksestä nousseet seikat. Lomakkeella arvioin lasten sosiaalisia taitoja asteikolla osaa itsenäisesti, osaa avustettuna, harjoittelee tai ei osaa. Havainnoin lasten käyttämää kieltä ja sen vaikutusta leikkitilanteeseen. Havainnoinnin tukena käytin leikkitilanteiden videointia. Videoinnin tavoitteena oli, että havainnointitilanteeseen voi palata jälkikäteen.
Teoreettinen viitekehys käsittelee kolme- ja neljävuotiaiden lasten sosiaalisia ja leikkitaitoja. Kerron teoriaan nojaten, millaisia taitoja kyseisen ikäiset lapset osaavat ja mitä he harjoittelevat. Aiheena on myös lasten leikkien sisältö ja leikin eri vaiheet. Teoriassa käsittelin myös suomen kieltä toisena puhuttuna kielenä ja sen tukemista päivähoidossa maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Työssä on esimerkkejä toimintamenetelmistä, joita voi hyödyntää suomea toisena kielenään puhuvien lasten kanssa.
Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajataustaiset lapset pystyvät toimimaan päivähoidossa puutteellisesta suomen kielen taidosta huolimatta lähes muiden ikätovereidensa veroisesti. Aikuisen läsnäolo ja tuki ovat heille tärkeitä. Havainnoitujen lasten taidoissa oli eroavaisuuksia, ja joitain niistä selittää se, että suomi on lapsille toinen puhuttu kieli.
Opinnäytetyö on hyödynnettävissä erityisesti yhteistyöpäiväkodissa. Työ tarjoaa havaintoja tutkimuksessa mukana olleista lapsista. Tehtyjen havaintojen perusteella päiväkodissa voidaan suunnitella toimintaa, jonka avulla lapsia voidaan tukea parhaiten. Teoriaosuudesta tutkimuspäiväkodin työntekijät ja muiden päiväkotien henkilöstö voivat saada uusia ideoita tai näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten lasten arjen sujumiseen.