Perehdytyssuunnitelman päivitys toimeksiantajalle
Järvenpää, Joonas (2015)
Järvenpää, Joonas
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501251583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501251583
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda päivitetty perehdytyssuunnitelma toimeksiantajalle. Tavoitteena on luoda perehdytyssuunnitelma pääasiallisesti perehdyttäjän ja perehdytettävän käytettäväksi, kuten sitä on ennenkin käytetty. Tavoitteena työlle oli päivitetyn perehdytyssuunnitelman luominen, jonka avulla perehdytyksen sujuisivat paremmin ja suunnitelman mukaisesti. Muita tavoitteita työlle olivat suunnitelman helppo päivitettävyys ja ekologisuus sekä tavoite- ja seurantaosion sisällyttäminen suunnitelmaan. Suunnitelman haluttiin myös tuovan konkreettista hyötyä itse perehdyttämiseen.
Opinnäytetyö on aloitettu kesällä 2014 ja se valmistui tammikuussa 2015. Toimeksiantaja toimii rahoitusalalla. Opinnäytetyötä varten on kerätty aineistoa kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä. Lähteitä on kerätty niin kirjallisuudesta kuin internetlähteistä ja – artikkeleista. Perehdyttämistä koskevan teorian osalta voidaan nostaa kaksi teosta esille, jotka vaikuttivat tässä työssä enemmän kuin muut. Näitä olivat Eija Kjelinin ja Pia-Christina Kuusiston kirjoittama teos Tulokkaasta tuloksentekijäksi, ja Päivi Kupiaksen ja Raija Peltolan kirjoittama teos Perehdyttämisen pelikentällä. Perehdytyssuunnitelman osalta voidaan nostaa esiin Työturvallisuuskeskuksen laatimat teokset perehdyttämisestä ja sen suunnittelusta. Teorian tueksi suoritettiin neljä haastattelua. Kaksi haastateltavista henkilöistä olivat perehdytettäviä, ja kaksi perehdyttäjiä. He olivat eri-ikäisiä henkilöitä, joilla oli erilainen työkokemus. Saadut haastattelutulokset olivat siis eri näkökulmista. Näitä haastattelutuloksia käytettiin teorian lisäksi perehdytyssuunnitelman luomisessa.
Opinnäytetyön tuotoksena on päivitetty perehdytyssuunnitelma toimeksiantajalle. Perehdytyssuunnitelma vastaa sille asetettuja tavoitteita. Suurimpana kehityskohtana voidaan mainita tavoite-, arviointi- ja seurantaosion sisällyttäminen suunnitelmaan. Tämä voi luoda pohjan laajemmalle arviointiin ja seurantaan perustuvalle kehitystyölle toimeksiantajalla. Perehdytyssuunnitelmassa nimetään toinen perehdyttäjä, joka toimii vastuunjakajana ja varasuunnitelmana perehdyttämisessä. Perehdytyssuunnitelma sisältää myös kohdennettuja työohjeita, jotka auttavat sekä perehdyttäjää että perehdytettävää käytännön perehdyttämisessä ja itseopiskelussa. Kohdennetut työohjeet ovat käytettävissä hyperlinkkien avulla, ja täten vain sähköisessä muodossa, jolloin suunnitelman käyttöä suunnataan sähköisen version suuntaan. Suunnitelmaa on helppo päivittää perehdytettävän mukaan ja toimeksiantajan tulevan käyttöjärjestelmäpäivityksen myötä.
Opinnäytetyö on aloitettu kesällä 2014 ja se valmistui tammikuussa 2015. Toimeksiantaja toimii rahoitusalalla. Opinnäytetyötä varten on kerätty aineistoa kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä. Lähteitä on kerätty niin kirjallisuudesta kuin internetlähteistä ja – artikkeleista. Perehdyttämistä koskevan teorian osalta voidaan nostaa kaksi teosta esille, jotka vaikuttivat tässä työssä enemmän kuin muut. Näitä olivat Eija Kjelinin ja Pia-Christina Kuusiston kirjoittama teos Tulokkaasta tuloksentekijäksi, ja Päivi Kupiaksen ja Raija Peltolan kirjoittama teos Perehdyttämisen pelikentällä. Perehdytyssuunnitelman osalta voidaan nostaa esiin Työturvallisuuskeskuksen laatimat teokset perehdyttämisestä ja sen suunnittelusta. Teorian tueksi suoritettiin neljä haastattelua. Kaksi haastateltavista henkilöistä olivat perehdytettäviä, ja kaksi perehdyttäjiä. He olivat eri-ikäisiä henkilöitä, joilla oli erilainen työkokemus. Saadut haastattelutulokset olivat siis eri näkökulmista. Näitä haastattelutuloksia käytettiin teorian lisäksi perehdytyssuunnitelman luomisessa.
Opinnäytetyön tuotoksena on päivitetty perehdytyssuunnitelma toimeksiantajalle. Perehdytyssuunnitelma vastaa sille asetettuja tavoitteita. Suurimpana kehityskohtana voidaan mainita tavoite-, arviointi- ja seurantaosion sisällyttäminen suunnitelmaan. Tämä voi luoda pohjan laajemmalle arviointiin ja seurantaan perustuvalle kehitystyölle toimeksiantajalla. Perehdytyssuunnitelmassa nimetään toinen perehdyttäjä, joka toimii vastuunjakajana ja varasuunnitelmana perehdyttämisessä. Perehdytyssuunnitelma sisältää myös kohdennettuja työohjeita, jotka auttavat sekä perehdyttäjää että perehdytettävää käytännön perehdyttämisessä ja itseopiskelussa. Kohdennetut työohjeet ovat käytettävissä hyperlinkkien avulla, ja täten vain sähköisessä muodossa, jolloin suunnitelman käyttöä suunnataan sähköisen version suuntaan. Suunnitelmaa on helppo päivittää perehdytettävän mukaan ja toimeksiantajan tulevan käyttöjärjestelmäpäivityksen myötä.