Ensihoitotyön sosiaalinen kuormittavuus : – työhyvinvoinnin voimavara vai taakka?
Ahonen, Kaisa (2015)
Ahonen, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501311782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501311782
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa ensihoitotyön sosiaalista kuormittavuutta eräässä aluepelastuslaitoksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä tarvittavia kehittämisehdotuksia sosiaalisen kuormittavuuden hallitsemiseen organisaatiossa. Työn kuormittavuudella on suuri vaikutus työhyvinvointiin, jolla on merkitystä organisaation suorituskykyyn.
Aineisto kerättiin kesäkuussa 2014 aikaisemmin kehitetyllä ja testatulla mittarilla. QPSNordic on pohjoismainen psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskysely, joka on laadittu parantamaan työyhteisöjen kehittämistä sekä työvälineeksi työn ja terveyden väliseen tutkimukseen.
Työn sosiaalista kuormittavuutta arvioitiin yhdeksässä eri kategoriassa. Nämä ovat työn ennustettavuus, vuorovaikutus, esimiestyö, organisaatiokulttuuri, työn ja yksityiselämän vuorovaikutus, sitoutuminen organisaatioon, ryhmätyö ja ensihoitotyön erityispiirteet. Kyselyn vastausprosentti oli 52,5 % (n=55). Aineisto on analysoitu tilastollisesti SSPS 22.0 -ohjelmalla. Aineistoa tarkasteltiin muuttujien frekvenssijakauman avulla.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitotyön sosiaalista kuormittavuutta on havaittavissa neljässä kategoriassa, jotka ovat työn ennustettavuus, esimiestyö, organisaatiokulttuuri ja sitoutuminen organisaatioon. Vähiten kuormittavuutta ensihoitajat kokivat työn ja yksityiselämän vuorovaikutuskategoriassa.
Organisaation tulisi lisätä tietoa ja ymmärrystä ensihoitajien työhyvinvoinnin edellytyksistä sosiaalisen kuormittavuuden vähentämisen näkökulmasta. Työhyvinvointi tulisi nähdä työnantajan vahvana etuna, ja siihen vaikuttaa itse työ, työntekijät, työympäristö ja johtaminen. Organisaation tulisi huolehtia siitä, että kaikilla on riittävä osaaminen ja valmius haitallisen kuormittavuuden hallitsemiseksi ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Jatkossa tulisi motivoida ja tukea ensihoitajia kehittämään itseään ja miettimään pitkän ajan urasuunnitelmia.
Aineisto kerättiin kesäkuussa 2014 aikaisemmin kehitetyllä ja testatulla mittarilla. QPSNordic on pohjoismainen psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskysely, joka on laadittu parantamaan työyhteisöjen kehittämistä sekä työvälineeksi työn ja terveyden väliseen tutkimukseen.
Työn sosiaalista kuormittavuutta arvioitiin yhdeksässä eri kategoriassa. Nämä ovat työn ennustettavuus, vuorovaikutus, esimiestyö, organisaatiokulttuuri, työn ja yksityiselämän vuorovaikutus, sitoutuminen organisaatioon, ryhmätyö ja ensihoitotyön erityispiirteet. Kyselyn vastausprosentti oli 52,5 % (n=55). Aineisto on analysoitu tilastollisesti SSPS 22.0 -ohjelmalla. Aineistoa tarkasteltiin muuttujien frekvenssijakauman avulla.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitotyön sosiaalista kuormittavuutta on havaittavissa neljässä kategoriassa, jotka ovat työn ennustettavuus, esimiestyö, organisaatiokulttuuri ja sitoutuminen organisaatioon. Vähiten kuormittavuutta ensihoitajat kokivat työn ja yksityiselämän vuorovaikutuskategoriassa.
Organisaation tulisi lisätä tietoa ja ymmärrystä ensihoitajien työhyvinvoinnin edellytyksistä sosiaalisen kuormittavuuden vähentämisen näkökulmasta. Työhyvinvointi tulisi nähdä työnantajan vahvana etuna, ja siihen vaikuttaa itse työ, työntekijät, työympäristö ja johtaminen. Organisaation tulisi huolehtia siitä, että kaikilla on riittävä osaaminen ja valmius haitallisen kuormittavuuden hallitsemiseksi ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Jatkossa tulisi motivoida ja tukea ensihoitajia kehittämään itseään ja miettimään pitkän ajan urasuunnitelmia.