Tavoitteena positiivinen kokemus lapsen syntymästä : Negatiivinen kokemus raskausajasta, synnytyksestä tai lapsivuodeajasta ja sen vaikutus naisen elämään
Rankio, Emma; Viksten, Suvi (2014)
Rankio, Emma
Viksten, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502092003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502092003
Tiivistelmä
Lapsen odotukseen ja syntymään liittyvät negatiiviset kokemukset vaikuttavat naisen elämään kokonaisvaltaisesti. Negatiivinen kokemus heijastuu myös naisen parisuhteeseen ja perheeseen. Kokemuksen vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tekijöitä, jotka johtavat negatiiviseen kokemukseen lapsen syntymästä. Tulosten avulla on tarkoitus tuoda esille tekijöitä, joilla jokaiselle synnyttäjälle pystytään mahdollisuuksien mukaan luomaan positiivinen kokemus lapsen syntymästä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella eri keskustelupalstojen kautta ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Kysely oli jaettu teoriaa mukaillen raskaus-, syntymä- ja syntymän jälkeiseen aikaan. Vastauksia saatiin kaksikymmentäkuusi kappaletta.
Tutkimustuloksista selviää että aihe on tärkeä ottaa esille, sillä kokemus syntymästä on äideille hyvin voimakastunteinen tapahtuma. Hoitajan ammatillisuus ja positiivinen suhtautuminen potilaaseen voi korjata negatiivisen kokemuksen uhan. Lapsen odotus, syntymä ja syntymän jälkeinen aika on äidille herkkää ja haavoittuvaa aikaa. Lapsen syntymään liittyvän tiedon määrä on nykypäivänä vaikeasti hallittavaa ja mahdolliset väärät uskomukset sekä huolet on tärkeä oikaista oikean tiedon avulla. Perheet tarvitsevat ammattilaisten tukea, ymmärrystä ja konkreettista apua arjen uusiin tilanteisiin. Edellisen synnytyksen aiheuttamat negatiiviset muistot vaikuttavat usein kielteisesti myös seuraavaan raskauteen ja synnytykseen. Äidit toivovat asian puheeksi ottoa ja huomiointia hoitotyössä. Turvallisuuden ja tärkeyden tunne on ensiarvoista.
Johtopäätökset tutkimustuloksista viittaavat siihen, että positiivisen raskaus-, synnytys- ja syntymänjälkeisen kokemuksen muodostuminen on kiinni monista pienistä tekijöistä. Positiivisen kokemuksen muodostumiseksi seuraavat pääluokat nousivat esille; äidin psyykkinen tukeminen raskausaikana sekä perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioinen, synnyttävän äidin itsemääräämisoikeuden ja kätilön tuen merkityksen tärkeys. Synnytyskeskustelun merkitys on huomioitava ennaltaehkäisevänä tekijänä synnytyspelolle ja negatiiviselle syntymänjälkeiselle ajalle.
Jatkotutkimukselle olisi tarvetta saman ilmiön tutkimisella monikulttuuristen ja muiden erityisryhmien kokemusten kartoittamisella.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tekijöitä, jotka johtavat negatiiviseen kokemukseen lapsen syntymästä. Tulosten avulla on tarkoitus tuoda esille tekijöitä, joilla jokaiselle synnyttäjälle pystytään mahdollisuuksien mukaan luomaan positiivinen kokemus lapsen syntymästä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella eri keskustelupalstojen kautta ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Kysely oli jaettu teoriaa mukaillen raskaus-, syntymä- ja syntymän jälkeiseen aikaan. Vastauksia saatiin kaksikymmentäkuusi kappaletta.
Tutkimustuloksista selviää että aihe on tärkeä ottaa esille, sillä kokemus syntymästä on äideille hyvin voimakastunteinen tapahtuma. Hoitajan ammatillisuus ja positiivinen suhtautuminen potilaaseen voi korjata negatiivisen kokemuksen uhan. Lapsen odotus, syntymä ja syntymän jälkeinen aika on äidille herkkää ja haavoittuvaa aikaa. Lapsen syntymään liittyvän tiedon määrä on nykypäivänä vaikeasti hallittavaa ja mahdolliset väärät uskomukset sekä huolet on tärkeä oikaista oikean tiedon avulla. Perheet tarvitsevat ammattilaisten tukea, ymmärrystä ja konkreettista apua arjen uusiin tilanteisiin. Edellisen synnytyksen aiheuttamat negatiiviset muistot vaikuttavat usein kielteisesti myös seuraavaan raskauteen ja synnytykseen. Äidit toivovat asian puheeksi ottoa ja huomiointia hoitotyössä. Turvallisuuden ja tärkeyden tunne on ensiarvoista.
Johtopäätökset tutkimustuloksista viittaavat siihen, että positiivisen raskaus-, synnytys- ja syntymänjälkeisen kokemuksen muodostuminen on kiinni monista pienistä tekijöistä. Positiivisen kokemuksen muodostumiseksi seuraavat pääluokat nousivat esille; äidin psyykkinen tukeminen raskausaikana sekä perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioinen, synnyttävän äidin itsemääräämisoikeuden ja kätilön tuen merkityksen tärkeys. Synnytyskeskustelun merkitys on huomioitava ennaltaehkäisevänä tekijänä synnytyspelolle ja negatiiviselle syntymänjälkeiselle ajalle.
Jatkotutkimukselle olisi tarvetta saman ilmiön tutkimisella monikulttuuristen ja muiden erityisryhmien kokemusten kartoittamisella.