Taloudellinen apu diakoniatyössä : Tutkimus Mikkelin tuomiorovastikunnan seurakuntien taloudellisen avun toimintatavoista ja kehittämistarpeista
Käräjämies, Kaisa (2014)
Käräjämies, Kaisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416578
Tiivistelmä
Käräjämies, Kaisa. Taloudellinen apu diakoniatyössä. Tutkimus Mikkelin tuomiorovastikunnan seurakuntien taloudellisen avun toimintatavoista ja kehittämistarpeista. Pieksämäki, syksy 2014, 99 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia, kasvatus ja nuorisotyö, sosionomi (ylempi AMK)
Opinnäytetyössä selvitin Mikkelin tuomiorovastikunnan seurakuntien diakoniatyön taloudellisen avustamisen toimintatapoja ja mahdollisia kehittämistarpeita. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Työtä varten haastattelin 11 tuomiorovastikunnan eri seurakunnissa työskentelevää diakoniatyöntekijää teemahaastatteluilla. Haastatteluaineiston analysoin sisällönanalyysilla.
Työni tulokset osoittavat, että diakoniatyön taloudellinen avustaminen on hyvin monimuotoinen auttamisen muoto. Taloudellisesta avustamisesta on tullut pysyvä osa diakoniatyötä. Taloudelliselle avustamiselle ei kuitenkaan ole olemassa yhteisiä avustamisen periaatteita ja ohjeita. Avustamisen käytännöistä päätetään varsin itsenäisesti seurakunnissa. Tuomiorovastikunnan seurakuntien diakoniatyöntekijät pitivät tarpeellisena kehittää ja yhdenmukaistaa seurakuntien taloudellisen avustamisen toimintatapoja. Diakoniatyöntekijät määrittelivät taloudellisen avustamisen aineelliseksi ja ohjaukselliseksi avuksi. Auttamisen kokonaisuuteen kuuluivat keskustelu ja myötäeläminen, neuvonta ja ohjaus sekä tulevaisuuteen rohkaiseminen.
Diakoniatyön taloudellinen apu miellettiin viimesijaiseksi auttamisen muodoksi. Taloudellisen avustamisen ensisijainen tarkoitus oli auttaa ja huolehtia kaikkein heikoimmista. Apua pyrittiin kohdistamaan heihin, joita muut tahot eivät auttaneet. Tutkimusaineisto osoittaa, että talousapu ei kaikissa tilanteissa kohdistunut eniten apua tarvitseviin. Taloudellisen avun kohdistuminen oli osittain sattumanvaraista. Taloudellista apua myönnettiin usein säännöllisesti avustettaville asiakkaille sekä niille asiakkaille, jotka olivat itse aktiivisia ja osasivat ilmaista avun tarpeensa. Taloudellinen avustaminen kokonaisuudessaan osoittautui diakoniatyöntekijöiden keskuudessa osittain jännitteiseksi auttamisen muodoksi. Työntekijän motivaatioon auttaa asiakkaita vaikuttivat työntekijän henkilökohtaiset asenteet, kokemus ammatillisesta osaamisesta taloudellisen avustamisen kysymyksissä ja diakoniatyön taloudellisen avun epäselvä asema suhteessa yhteiskunnan perusturvaan.
Avainsanat: diakoniatyö, taloudellinen avustaminen, taloudellisen avustamisen toimintatavat
Opinnäytetyössä selvitin Mikkelin tuomiorovastikunnan seurakuntien diakoniatyön taloudellisen avustamisen toimintatapoja ja mahdollisia kehittämistarpeita. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Työtä varten haastattelin 11 tuomiorovastikunnan eri seurakunnissa työskentelevää diakoniatyöntekijää teemahaastatteluilla. Haastatteluaineiston analysoin sisällönanalyysilla.
Työni tulokset osoittavat, että diakoniatyön taloudellinen avustaminen on hyvin monimuotoinen auttamisen muoto. Taloudellisesta avustamisesta on tullut pysyvä osa diakoniatyötä. Taloudelliselle avustamiselle ei kuitenkaan ole olemassa yhteisiä avustamisen periaatteita ja ohjeita. Avustamisen käytännöistä päätetään varsin itsenäisesti seurakunnissa. Tuomiorovastikunnan seurakuntien diakoniatyöntekijät pitivät tarpeellisena kehittää ja yhdenmukaistaa seurakuntien taloudellisen avustamisen toimintatapoja. Diakoniatyöntekijät määrittelivät taloudellisen avustamisen aineelliseksi ja ohjaukselliseksi avuksi. Auttamisen kokonaisuuteen kuuluivat keskustelu ja myötäeläminen, neuvonta ja ohjaus sekä tulevaisuuteen rohkaiseminen.
Diakoniatyön taloudellinen apu miellettiin viimesijaiseksi auttamisen muodoksi. Taloudellisen avustamisen ensisijainen tarkoitus oli auttaa ja huolehtia kaikkein heikoimmista. Apua pyrittiin kohdistamaan heihin, joita muut tahot eivät auttaneet. Tutkimusaineisto osoittaa, että talousapu ei kaikissa tilanteissa kohdistunut eniten apua tarvitseviin. Taloudellisen avun kohdistuminen oli osittain sattumanvaraista. Taloudellista apua myönnettiin usein säännöllisesti avustettaville asiakkaille sekä niille asiakkaille, jotka olivat itse aktiivisia ja osasivat ilmaista avun tarpeensa. Taloudellinen avustaminen kokonaisuudessaan osoittautui diakoniatyöntekijöiden keskuudessa osittain jännitteiseksi auttamisen muodoksi. Työntekijän motivaatioon auttaa asiakkaita vaikuttivat työntekijän henkilökohtaiset asenteet, kokemus ammatillisesta osaamisesta taloudellisen avustamisen kysymyksissä ja diakoniatyön taloudellisen avun epäselvä asema suhteessa yhteiskunnan perusturvaan.
Avainsanat: diakoniatyö, taloudellinen avustaminen, taloudellisen avustamisen toimintatavat