Hankintatoimen kehittäminen Case Fimea
Rosholm, Tiina (2015)
Rosholm, Tiina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503313732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503313732
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean hankintatoimen johtamisen ja organisoimisen kehittäminen ja erityisesti hankintakoordinaattorin tehtävänkuvan selkeyttäminen. Hankintatoimen johtaminen ja organisointi vaihtelevat eri virastoissa ja eri hallinnonalojen välillä. Tarkoituksena oli kuitenkin löytää parhaita käytäntöjä hankintatoimen organisoinnista ja johtamisesta muissa virastoissa sekä laatia niiden pohjalta kehittämisehdotuksia kuinka hankintatoimi tulisi järjestää Fimeassa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja tutkimustapana käytettiin tapaustutkimusta, jossa on piirteitä konstruktiivisesta tutkimuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua sekä valmiisiin aineistoihin perehtymistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi benchmarkattiin muita virastoja haastattelemalla seitsemän eri viraston hankintojen parissa toimivaa henkilöä sekä tutustuttiin heiltä saatuihin aineistoihin.
Haastattelun lisäksi tutustuttiin aiheesta julkaistuun akateemiseen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimustuloksiin. Ne koostuivat hankintojen johtamisesta, organisoimisesta, hankintojen seurannasta ja suunnittelusta sekä hankintojen luokittelusta ja hankintojen keskittämisestä ja hajauttamisesta.
Tulokset osoittivat, että virastot odottavat enemmän ohjausta omalta ministeriöltään. Tuloksista selvisi myös, että osalla virastoista on oma hankintastrategia, joka pohjautuuu valtionhallinnon hankintastrategiaan. Useimmissa virastoissa hankintatoimea oli keskitetty ja hankinnoista vastuullinen hankintapäällikkö oli nimetty. Hankintaohjeet oli julkaistu pääasiassa viraston intranetissä. Hankintojen suunnittelun, luokittelun ja seurannan tavat vaihtelivat eri virastoissa riippuen viraston koosta ja roolista.
Työn lopussa on annettu kehittämisehdotuksia Fimean hankintatoimen kehittämiseksi; tapoja sen johtamiseksi ja organisoimiseksi. Myös hankintakoordinaattorin tehtävänkuvaan on annettu ehdotuksia selkeyttämällä eri vastuu-alueita.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja tutkimustapana käytettiin tapaustutkimusta, jossa on piirteitä konstruktiivisesta tutkimuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua sekä valmiisiin aineistoihin perehtymistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi benchmarkattiin muita virastoja haastattelemalla seitsemän eri viraston hankintojen parissa toimivaa henkilöä sekä tutustuttiin heiltä saatuihin aineistoihin.
Haastattelun lisäksi tutustuttiin aiheesta julkaistuun akateemiseen kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimustuloksiin. Ne koostuivat hankintojen johtamisesta, organisoimisesta, hankintojen seurannasta ja suunnittelusta sekä hankintojen luokittelusta ja hankintojen keskittämisestä ja hajauttamisesta.
Tulokset osoittivat, että virastot odottavat enemmän ohjausta omalta ministeriöltään. Tuloksista selvisi myös, että osalla virastoista on oma hankintastrategia, joka pohjautuuu valtionhallinnon hankintastrategiaan. Useimmissa virastoissa hankintatoimea oli keskitetty ja hankinnoista vastuullinen hankintapäällikkö oli nimetty. Hankintaohjeet oli julkaistu pääasiassa viraston intranetissä. Hankintojen suunnittelun, luokittelun ja seurannan tavat vaihtelivat eri virastoissa riippuen viraston koosta ja roolista.
Työn lopussa on annettu kehittämisehdotuksia Fimean hankintatoimen kehittämiseksi; tapoja sen johtamiseksi ja organisoimiseksi. Myös hankintakoordinaattorin tehtävänkuvaan on annettu ehdotuksia selkeyttämällä eri vastuu-alueita.