Toinen perhe : Ruoka-avun asiakkaiden kokemuksia ruoka-avussa asioinnista ja sen tuottamasta sosiaalisesta hyvinvoinnista
Niemelä, Tanja (2015)
Niemelä, Tanja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504174479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504174479
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee ruoka-avun asiakkaiden kokemuksia ilmaisruoan hakemisesta Seinäjoen Helluntaiseurakunnan ruokajakelusta, sekä sen tuottamasta sosiaalisesta hyvinvoinnista. Painopiste on asiakkaiden itsensä antamissa merkityssuhteissa. Tutkimus keskittyi selvittämään, miten ruoan jakamisen fyysinen tilanne viikoittaisine kohtaamisineen tuki asiakkaidensa sosiaalista hyvinvointia. Tutkimuskysymykset olivat: millaisena ruoka-avun asiakkuus koetaan, ja millainen sosiaalista hyvinvointia tuottava merkitys ruoka-avun sosiaalisella ulottuvuudella on ollut asiakkaille.
Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus, ja aineisto hankittiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä ruoka-avun asiakasta. Heistä suurin osa oli pitkäaikaisia asiakkaita, mutta vertailun vuoksi myös uudempia asiakkaita haastateltiin. Opinnäytteen teoriaosuus käsittelee kahtena pääkäsitteenä ruoka-apua ja sosiaalista hyvinvointia. Näiden isompien teemojen alle lukeutuu aihepiireihin liittyvää käsitteistöä, kuten ruokapankkien historiaa, erilaisia ruoan jaon muotoja sekä sosiaalisen hyvinvoinnin kautta sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa sekä tukea. Tulososiossa kuvataan tutkimuksen toteuttamista, kuten aineiston keruuta ja analysointia sekä keskeisimpiä tuloksia, joita haastatteluista nousi esiin.
Tutkimuksen tuloksista nousi esiin ruoka-avun merkitys positiivisena kokemuksena. Vaikka asioinnin leimaavuus oli jollain tasolla havaittavissa, silti kokonaisuutena ruoka-avussa asiointi koettiin erittäin miellyttävänä. Positiiviset kokemukset olivatkin niin merkittäviä, että ne jopa vähensivät ruoka-avun leimaavuutta. Toinen päähuomio tutkimuksen tuloksissa oli sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuus. Näytti siltä, kaikille asiakkaille ruoka-avussa syntyneellä sosiaalisella vuorovaikutuksella oli jonkin verran sosiaalista hyvinvointia tuottava vaikutus. Toisille asiakkaille kokemus oli suurempi kuin toisille, riippuen asiakkuuden kestosta, persoonallisista ominaisuuksista ja omasta halusta päästä osaksi yhteisöä.
Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus, ja aineisto hankittiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä ruoka-avun asiakasta. Heistä suurin osa oli pitkäaikaisia asiakkaita, mutta vertailun vuoksi myös uudempia asiakkaita haastateltiin. Opinnäytteen teoriaosuus käsittelee kahtena pääkäsitteenä ruoka-apua ja sosiaalista hyvinvointia. Näiden isompien teemojen alle lukeutuu aihepiireihin liittyvää käsitteistöä, kuten ruokapankkien historiaa, erilaisia ruoan jaon muotoja sekä sosiaalisen hyvinvoinnin kautta sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa sekä tukea. Tulososiossa kuvataan tutkimuksen toteuttamista, kuten aineiston keruuta ja analysointia sekä keskeisimpiä tuloksia, joita haastatteluista nousi esiin.
Tutkimuksen tuloksista nousi esiin ruoka-avun merkitys positiivisena kokemuksena. Vaikka asioinnin leimaavuus oli jollain tasolla havaittavissa, silti kokonaisuutena ruoka-avussa asiointi koettiin erittäin miellyttävänä. Positiiviset kokemukset olivatkin niin merkittäviä, että ne jopa vähensivät ruoka-avun leimaavuutta. Toinen päähuomio tutkimuksen tuloksissa oli sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuus. Näytti siltä, kaikille asiakkaille ruoka-avussa syntyneellä sosiaalisella vuorovaikutuksella oli jonkin verran sosiaalista hyvinvointia tuottava vaikutus. Toisille asiakkaille kokemus oli suurempi kuin toisille, riippuen asiakkuuden kestosta, persoonallisista ominaisuuksista ja omasta halusta päästä osaksi yhteisöä.