Verosuunnittelukeinot kehittyvällä maatilalla : Case Peltolan tila
Sirviö, Henni; Toivanen, Mikko (2015)
Sirviö, Henni
Toivanen, Mikko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505097113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505097113
Tiivistelmä
Verosuunnittelulla pyritään maataloudessa optimoimaan maatilan verotusta ja taloutta lain puitteissa, pitkällä aikavälillä. Usein verosuunnittelu koetaan kuitenkin hankalaksi ja pitkän aikavälin suunnittelun sijaan pyritään minimoimaan verot lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikajänteellä saavutettu verohyöty voi kostautua myöhemmin lisääntyneinä veroina.
Tämä opinnäytetyö tutkii verosuunnittelukeinoja kehittyvällä maatilalla. Toiminta jaetaan pitkän aikavälin suunnitteluun, verovuonna tehtävään suunnitteluun sekä tilinpäätöksen yhteydessä tehtävään verosuunnitteluun. Verosuunnittelua käydään läpi erityisesti investointien, sukupolvenvaihdoksen sekä toimintamuodon muutoksen yhteydessä. Maatilan verosuunnittelun kannalta on tärkeää saada tilan tuloksentekokyky kuntoon, nettovarallisuus hyvälle tasolle ja sukupolvenvaihdokseen sekä investointeihin on syytä varautua huolellisesti. Suunnitelmapoistot ja rahoitusratkaisut ovat myös tärkeässä roolissa verosuunnittelun kannalta.
Opinnäytetyössä verosuunnittelua kehittyvällä maatilalla kuvattiin Case Peltolan maatilan avulla. Kuvitteellinen Peltolan maatila luotiin opinnäytetyötä varten. Sillä pyrittiin luomaan mahdollisimman monta elementtiä, joissa verosuunnittelua kannattaa hyödyntää. Tilalla tehtiin vaiheittainen sukupolvenvaihdos kahdessa vaiheessa, tilalla investoitiin tuotantoon ja tila myös osakeyhtiöitti toimintansa. Opinnäytetyössä käytiin läpi näitä vaiheita ja eroja, joita perheviljelmän, maatalousyhtymän ja osakeyhtiön välillä verosuunnittelussa on. Erilaisia verosuunnittelukeinoja havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Vaiheittaisella sukupolvenvaihdoksella saavutettiin merkittävää verosuunnittelullista etua Peltolan tilalla. Jaetta-essa tulos aiemman kahden henkilön sijaan kolmelle, oli ansiotuloveroaste huomattavasti pienempi ja myös pääomatuloverotuksen osalta vältettiin progressioporrasta. Samalla nuori yrittäjä saatiin sitoutumaan maatilan toimintaan ja hänen oli mahdollista tehdä muun muassa lisämaan hankintoja omiin nimiinsä. Yhtiöitettäessä Peltolan tilan toiminta, maatila kykeni hankkimaan lisäpeltoa verosuunnittelun kannalta edullisemmin. Peltolan tilan yksityistalouden menojen ollessa maltilliset, pystyi yrittäjäpariskunta jättämään osan tilan tuloksesta yhtiöön esimerkiksi korvausinvestointeja silmällä pitäen.
Tieto opinnäytetyöhön koottiin asiantuntijahaastatteluiden, alan kirjallisuuden sekä omien kokemusten pohjalta. Verosuunnittelu on näkemyksemme mukaan liian vähän hyödynnetty aihealue maatilan talouden ylläpidossa. Opinnäytetyö pyrkii madaltamaan kynnystä verosuunnitteluun ja tuomaan tietoa viljelijätasolle, mutta myös asiantuntijoille sekä hallinnolle.
Tämä opinnäytetyö tutkii verosuunnittelukeinoja kehittyvällä maatilalla. Toiminta jaetaan pitkän aikavälin suunnitteluun, verovuonna tehtävään suunnitteluun sekä tilinpäätöksen yhteydessä tehtävään verosuunnitteluun. Verosuunnittelua käydään läpi erityisesti investointien, sukupolvenvaihdoksen sekä toimintamuodon muutoksen yhteydessä. Maatilan verosuunnittelun kannalta on tärkeää saada tilan tuloksentekokyky kuntoon, nettovarallisuus hyvälle tasolle ja sukupolvenvaihdokseen sekä investointeihin on syytä varautua huolellisesti. Suunnitelmapoistot ja rahoitusratkaisut ovat myös tärkeässä roolissa verosuunnittelun kannalta.
Opinnäytetyössä verosuunnittelua kehittyvällä maatilalla kuvattiin Case Peltolan maatilan avulla. Kuvitteellinen Peltolan maatila luotiin opinnäytetyötä varten. Sillä pyrittiin luomaan mahdollisimman monta elementtiä, joissa verosuunnittelua kannattaa hyödyntää. Tilalla tehtiin vaiheittainen sukupolvenvaihdos kahdessa vaiheessa, tilalla investoitiin tuotantoon ja tila myös osakeyhtiöitti toimintansa. Opinnäytetyössä käytiin läpi näitä vaiheita ja eroja, joita perheviljelmän, maatalousyhtymän ja osakeyhtiön välillä verosuunnittelussa on. Erilaisia verosuunnittelukeinoja havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden avulla.
Vaiheittaisella sukupolvenvaihdoksella saavutettiin merkittävää verosuunnittelullista etua Peltolan tilalla. Jaetta-essa tulos aiemman kahden henkilön sijaan kolmelle, oli ansiotuloveroaste huomattavasti pienempi ja myös pääomatuloverotuksen osalta vältettiin progressioporrasta. Samalla nuori yrittäjä saatiin sitoutumaan maatilan toimintaan ja hänen oli mahdollista tehdä muun muassa lisämaan hankintoja omiin nimiinsä. Yhtiöitettäessä Peltolan tilan toiminta, maatila kykeni hankkimaan lisäpeltoa verosuunnittelun kannalta edullisemmin. Peltolan tilan yksityistalouden menojen ollessa maltilliset, pystyi yrittäjäpariskunta jättämään osan tilan tuloksesta yhtiöön esimerkiksi korvausinvestointeja silmällä pitäen.
Tieto opinnäytetyöhön koottiin asiantuntijahaastatteluiden, alan kirjallisuuden sekä omien kokemusten pohjalta. Verosuunnittelu on näkemyksemme mukaan liian vähän hyödynnetty aihealue maatilan talouden ylläpidossa. Opinnäytetyö pyrkii madaltamaan kynnystä verosuunnitteluun ja tuomaan tietoa viljelijätasolle, mutta myös asiantuntijoille sekä hallinnolle.