Kestävyyskuntoa AVH-kuntoutujille : muuttaako ohjattu harjoittelu kävelymatkan pituutta?
Korpinen, Essi; Mäkelä, Sanna (2015)
Korpinen, Essi
Mäkelä, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082114076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015082114076
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada empiiristä tietoa siitä, muuttaako ohjattu harjoittelu AVH-kuntoutujien kävelymatkan pituutta kuuden minuutin kävelytestillä mitattuna. Tavoitteena oli, että työn tuloksia voitaisiin myöhemmin hyödyntää AVH-kuntoutujien kuntoutuksessa ja heille suunnattujen liikuntapalvelujen suunnittelussa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Neuroliikkuja paikallistasolla 2013–2015 –hanke ja yhteistyö- & toteutuskumppanina Aivoliitto ry.
Opinnäytetyössä toteutettiin 10 viikon interventio tutkimusjoukolle (n=8), joka muodostui valituista AVH-kuntoutujista. Interventio koostui kahdesta viikoittaisesta ohjatusta liikuntakerrasta, joihin sisältyi kestävyysliikuntaa kävelyn ja vesiliikunnan muodossa, sekä lihaskestävyysharjoitteita.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia, että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia pyrittiin vahvistamaan käyttämällä tarkoin valittuja standardoituja testejä ja mittareita.
Kävelymatkan pituudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta alku- ja loppumittausten välillä (p=0,401), vaikka tutkimusjoukon henkilöistä useimmalla mittaustulos oli intervention loppuessa parempi. Aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimuksia vielä spesifimmin suunnitelluilla harjoitteilla ja isommalla tutkimusjoukolla, jotta voitaisiin saada luotettavia tuloksia AVH-kuntoutujien kävelymatkan muutoksista.
Opinnäytetyössä toteutettiin 10 viikon interventio tutkimusjoukolle (n=8), joka muodostui valituista AVH-kuntoutujista. Interventio koostui kahdesta viikoittaisesta ohjatusta liikuntakerrasta, joihin sisältyi kestävyysliikuntaa kävelyn ja vesiliikunnan muodossa, sekä lihaskestävyysharjoitteita.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia, että kvalitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia pyrittiin vahvistamaan käyttämällä tarkoin valittuja standardoituja testejä ja mittareita.
Kävelymatkan pituudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta alku- ja loppumittausten välillä (p=0,401), vaikka tutkimusjoukon henkilöistä useimmalla mittaustulos oli intervention loppuessa parempi. Aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimuksia vielä spesifimmin suunnitelluilla harjoitteilla ja isommalla tutkimusjoukolla, jotta voitaisiin saada luotettavia tuloksia AVH-kuntoutujien kävelymatkan muutoksista.